Avoimien ovien tapahtumissa piilee suurempi merkitys maatiloille
Maatalouteen liittyviä ennakkoluuloja pystyy parhaiten murtamaan avoimien maatilojen kaltaisilla tilavierailuilla, pohtii Santeri Nousjoki kommentissaan.
Avoimissa maatiloissa piilee koneiden ihastelua syvempi tarkoitus. Kuva: Kimmo Haimi14.7.202420:30
Lauantaina Hämeen kyläteillä kävi suoranainen kuhina, kun vieraat suuntasivat avoimille maatiloille tutustumaan maatalousyrittäjien arkeen. Monella tilalla vieraita oli vauvasta vaariin, läheltä ja kaukaa.
Sesonkiaikaan ruuantuottajilta on ihailtavaa panostamista, että hellepäivään nurkat ja koneet laitetaan esittelykuntoon ja vieraille kehitellään muutakin oheistoimintaa.
Tuottajien on mukava viettää kesäpäivää naapureiden ja tuttujen kanssa, kuten myös tilalla ensimmäistä kertaa vierailevien kysymyksiin vastaillen. Jälkimmäinen ryhmä on kuitenkin tapahtuman perimmäinen syy.
Yhä useampi suomalainen ei enää aidosti ymmärrä, miten ruokaa tuotetaan pellolta pöytään. Osa ei ole koskaan edes käynyt aktiivitilalla, milloin mielikuvat maataloudesta imuroidaan jostakin muualta.
Maakuntien ihmisillekin tiloilla pyörähtäminen tekee hyvää. Vaikka omassa lapsuudessa 1970-luvulla olisikin ollut heinäntekotalkoissa mukana, ei se takaa vielä ymmärrystä 2020-luvun ruuantuotantoon.
Maatalouteen, etenkin sen moniulotteiseen kestävyyteen, liittyy vahvoja ennakkoluuloja, joita voi murtaa vain itse viestimällä paremmin. Siksi avoimia maatiloja ja muita tilavierailuja tarvitaan tulevaisuudessa entistä enemmän.
Kirjoittaja on MT:n toimittaja.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
