Ohisalon toimista puuttuu säihke
17.1.202001:00
Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo avioitui näyttävästi öljy-yhtiö NEOT:issa työskentelevän Miika Johanssonin kanssa viime vuoden lopulla. Sisäministeri Ohisalo toimitti komeat kuvat upeasta tapahtumasta medialle ja sai tapahtumalle kansallisen julkisuuden. Huomio oli toki ansaittua. Kysymyksessä oli iloinen ja myönteinen tapahtuma, joita on syytäkin sopivasti nostattaa.
Sen sijaan vihreiden johdossa Ohisalon ura ei ole alkanut yhtä näyttävästi. Säihke puuttuu. Viimeisimmässä Ylen mielipidemittauksessa vihreät oli menettänyt lähes kaksi prosenttiyksikköä.
Samaan aikaan pääministeriä vaihtanut SDP ja keskusta nousivat lähes saman verran. Runsaat puoli vuotta vihreitä johtaneen köyhyystutkijan aikana puolueen kannatus ei ole lähtenyt kannattajien odottamaan lentoon. Heille 12 prosentin kannatus on pettymys.
Syitä on varmasti monia. Ohisalo ei ole samanlainen vihreän kansan villitsijä kuin puolueen taannoisesta noususta vastannut Ville Niinistö. Ohisalo ei ole myöskään päässyt paistattelemaan julkisuudessa hallitusohjelmallaan, josta puolue vaalien jälkeen iloitsi. Huomio on kiinnittynyt hallituksen sisäiseen toimintakykyyn, perussuomalaisten kannatuksen nousuun ja muun muassa Postin ongelmiin, jotka koituivat myös aiemman pääministeri Antti Rinteen (sd.) kohtaloksi.
Kun metsäteollisuuden suhdanne käänsi hakkuumäärät laskuun, vihreiden toivomalta suurelta metsäkeskustelulta on sulanut pohja pois. Luonnon biodiversiteetti on sinänsä erittäin tärkeä keskustelunaihe, mutta sitä se toki on kaikille muillekin.
Myös muiden puolueiden terhentyminen ilmastonmuutosta koskevassa keskustelussa on verottanut vihreiden kannatusta. Samalla fokus on siirtynyt ilmaston kannalta olennaisimpiin teemoihin.
Luopuminen fossiilisesta energiasta sekä teollisuuden, yhdyskuntien ja vaikkapa autojen polttoaineena on olennaisinta. Samoin metsäpalojen torjunta niin Amazonasilla, Australiassa kuin kaikkialla muuallakin ovat asioita, jotka suomalaisten mielestä ovat tässä taistelussa ajankohtaisia asioita.
Keskittyminen suomalaisen metsänhoidon tai maatalouden arvosteluun ei ehkä vihreidenkään mielestä ole ratkaisevaa. Yhä useampi kiinnittää huomiota myös kaupungistumisen vaatiman sementin ja hiiliteräksen päästöihin, lentomatkailun vähentämiseen ja yleensä kaiken kulutuksen hillintään.
Puolueen edellinen puheenjohtaja Touko Aalto on kiinnittänyt huomiota myös siihen, että vihreitä johdetaan vahvasti Helsingistä. Muualla asuvien toiveet jäävät puolueessa helposti sivuun (MT 8.12.2019).
Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) omaperäinen toiminta Syyrian al-Holin leiriltä kotiutettavien suomalaisten suhteen arveluttaa myös osaa vihreitä. Isisin riveihin lähteneitä suomalaisia kohtaan ei tunneta pelkkää myötätuntoa.
Lähikuukaudet näyttävät myös kuinka tuoreen demaripomon Sanna Marinin ja keskustan puheenjohtajan Katri Kulmunin lumovoima kantaa. Jos perinteinen punamulta-yhteistyö selviää kevään työmarkkinamyllerryksestä, vihreiden profiili voi laimeta entisestään.
Ilmastonmuutos otetaan tosissaan kaikissa puolueissa, ja äänestäjät osaavat erottaa isot asiat pienistä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
