Harventamalla saadaan metsät ja hiilinielut kasvuun
Pelko pois, että metsiä hakataan liikaa. Jos ja kun halutaan pitää hiilinieluista huolta, tulisi harvennushakkuita lisätä huomattavasti. Vain harventamalla metsää hiilinielu pysyy kunnossa.
Harvennushakkuita tehtiin Karstulassa vuonna 2018. Kuva: Pentti VänskäNäinä aikoina on ollut vaikka minkälaista arvuuttelua metsien kasvusta. Päällimmäisenä näyttää olevan käsitys, että metsien kasvu heikkenee ja metsää pitäisi hakata vähemmän.
Minulla on 60 vuoden kokemus metsistä. Olen sitä mieltä, että metsiä harvennetaan vuosittain liian vähän. Kun harvennus on myöhässä, puista tulee tupsulatvoja ja ne joudutaan hakkaamaan ennenaikaisesti aukoksi. Kun katselee metsiä vaikka auton ikkunasta, näkee kuinka paljon Suomessa on hakkuurästejä.
Monella on sellainen käsitys, että kun harvennetaan ja puuta poistuu tietty määrä hehtaarilta, niin se jäisi lopulliseksi määräksi. Jo muutamassa vuodessa puuta on saman verran kuin ennen hakkuuta. Jo 12–15 vuoden kuluttua pitäisi harventaa lisää.
Metsämaakunnat Häme, Keski-Suomi, Karjala, Savo ja Kainuu ovat hyviä kasvamaan puuta. Liikuin viime vuonna Kajaanista Kuusamoon. Hämmästys oli suuri. Metsät olivat aivan toisen näköisiä kuin 20 vuotta sitten. Ne olivat terveen näköisiä, kasvu näytti hyvältä. Varmaan tämä ilmastonmuutos ilmenee hyvänä metsän kasvuna yhä pohjoisempana.
En usko näitä tilastonikkareita. Pitäisi antaa totuudenmukaista tietoa metsien kasvusta ja siellä olevasta puun määrästä. Näissä harvennusmetsissä on puuta 100–250 kuutiota hehtaarilla. Lappi on eri asia. Metsäpohja on karua ja näyttää, että siellä harvennetaan liian harvaksi.
Metsän arviot näyttävät perustuvan liikaa luonnonsuojelijoiden arvioihin virallisen tutkimuksen sijaan. Suomessa on hakattu metsiä suunnitellusti jo yli 80 vuotta ja saatu valtavasti metsiin puuta. 1940-luvun metsät ovat jo varttuneet tukeiksi. On aivan käsittämättömiä nämä väitteet puun vähenemisestä metsissä.
Pienoista ongelmaa on siinä, että päätehakkuita suositaan. Sen kyllä ymmärtääkin, kun tietää kuitupuun hinnan. Uskon, että jos nostettaisiin kuidun hintaa esimerkiksi kymmenellä eurolla kuutiolta, kuitu liikkuisi huomattavasti paremmin. Tämä hinnannosto maksaisi metsäyhtiöille noin 700 miljoonaa euroa. Pitäisi käynnistää pohjoisempana myös pellon metsitys ja saada siten hiilensidontaa lisää.
Pelko pois, että metsiä hakataan liikaa. Jos ja kun halutaan pitää hiilinieluista huolta, tulisi harvennushakkuita lisätä huomattavasti. Vain harventamalla metsää hiilinielu pysyy kunnossa. Metsistä saa työtä ja valtio myös hyvät rahat.
Olavi Kauppinen
Suonenjoki
Lue lisää:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
