Lukijalta: Hoitoon pääsy ei saa olla varallisuuskysymys
Monelle pienituloiselle jokainen uusi korotus tuo lisää huolta siitä, riittävätkö rahat hoidon lisäksi lääkkeisiin, ruokaan ja asumiseen, kirjoittaa edunvalvontapäällikkö Anne Perälahti Soste Suomen sosiaali ja terveys ry:stä.Terveydenhuollon asiakasmaksut ovat nousseet viime vuosina – eikä korotuksille näy loppua. Nyt valmistellaan jälleen uusia korotuksia julkisiin terveyspalveluihin. Lisäksi aivan uusia maksuja kaavaillaan erikoissairaanhoitoon.
Samanaikaisesti pitkäaikaisen palveluasumisen, laitoshoidon ja kotiin annettavien palvelujen maksuihin suunnitellaan korotuksia.
Korotuksia perustellaan julkisen talouden tilanteella. Liian vähälle huomiolle jää se, mitä ne tarkoittavat ihmisten arjessa. Monelle pienituloiselle eläkeläiselle, pitkäaikaissairaalle tai lapsiperheelle jokainen uusi korotus tarkoittaa lisää huolta siitä, riittävätkö rahat hoidon lisäksi lääkkeisiin, ruokaan ja asumiseen. Kannattaako terveyskeskukseen edes hakeutua, jos rahaa ei ole?
Pienituloisten määrä hipoo jo miljoonan rajaa, joten ilmiö ei ole marginaalinen.
Kannattaako terveyskeskukseen edes hakeutua, jos rahaa ei ole?
Asiakasmaksujen jatkuvat korotukset lisäävät ihmisten toimeentulovaikeuksia ja voivat pahimmillaan estää hoitoon hakeutumisen.
Pitkällä aikavälillä tämä kasvattaa yhteiskunnan kustannuksia, kun terveysongelmat pahenevat ja raskaampien palvelujen tarve kasvaa.
Ristiriitaa lisää se, että samaan aikaan puhutaan ennaltaehkäisystä, varhaisesta tuesta ja kotona asumisen tukemisesta. Silti palveluista tehdään yhä kalliimpia juuri niille ihmisille, jotka niitä eniten tarvitsevat. Kun ihminen jättää välttämättömän hoidon väliin rahan vuoksi, ongelmat eivät katoa, vaan ne kasautuvat.
Terveyspalveluissa on käytössä 815 euron asiakasmaksukatto ja muihin asiakasmaksuihin voi hakea alentamista. Valitettavasti moni ei tunne näitä mahdollisuuksia.
Maksukaton seuranta tulisi siirtää asiakkaalta viranomaisille. Lisäksi maksujen huojentamisen tulisi koskettaa koko maassa myös terveydenhuollon tasasuuruisia maksuja, kuten terveyskeskuslääkärikäyntejä ja erikoissairaanhoidon toimenpidemaksuja.
Hyvinvointiyhteiskunnan tehtävänä on huolehtia siitä, että ihminen saa tarvitsemansa avun silloin, kun sitä tarvitsee.
Nyt kehitys näyttää valitettavasti kulkevan päinvastaiseen suuntaan.
Anne PerälahtiEdunvalvontapäällikköSoste Suomen sosiaali ja terveys ryArtikkelin aiheetOta kantaa aiheisiimme
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.
- Osaston luetuimmat


