Aluksi hölmöt tekoälysovellukset lähinnä ärsyttivät, mutta nyt ne ovat arkipäivää – tarvitaanko autoissakaan enää rattia ja kuskia?
Tekoälylle nauraminen loppui lyhyeen.27.2.202306:00
Tekoäly on hiipinyt kuin varkain elämäämme. Aluksi se lähinnä ärsytti, sillä sen sovellukset olivat tyhmiä.
Ensimmäisiä näkyviä merkkejä tekoälystä tarjosivat nettipalveluihin ilmestyneet bottivastaajat. Vaikka niistä ei ollut apua kenellekään, ne ennakoivat silti tulevaa.
Jatkossa asiakaspalvelun hoitaa ihmisen sijaan tekoälysovellus.
Siltä osin mahdollisuudet ovat rajattomat. Tekoälyn katsotaan sopivan esimerkiksi terveydenhoitoon, missä sovellus mokailee loppuunajettua sairaanhoitajaa ja lääkäriä vähemmän.
Liikenteessä tekoäly on arkipäivää. Uudet autot ymmärtävät puhetta ja pystyvät keskustelemaan ja toteuttamaan kuskin toiveita.
Osa autoista on jo siinä hilkulla, että tarvitaanko niissä edes rattia ja kuskia. Jatkossa riittää, että matkustaja vinkkaa autolle minne mennään.
Netissä lanseerattu ChatGPT-tekoäly on herättänyt ihmiset huomaamaan tekoälyn mahdollisuudet uudella tavalla. Se antaa älykkäitä vastauksia esitettyihin kysymyksiin.
Siinä missä tekoäly tuotti aiemmin yksinkertaisia uutissähkeitä, nyt se pohtii elämän tarkoitusta ja kirjoittaa jopa runoja.
Ei mene kauaa, kun tarjolle tulevat ensimmäiset tekoälyn kirjoittamat kirjat. Veikkaan, että ovat dekkareita.
Muutakin luovuutta tekoälyltä löytyy. Parhaat tekoälysovellukset säveltävät mielialaan sopivia hittejä ja piirtävät taidegrafiikkaa.
Abba esiintyy jo virtuaalisena Lontoossa. Kauanko menee, että saamme nähdä tekoälyn tuottaman Elviksen paluukiertueen?
Työelämässä muutoksen tulevat olemaan suuria. Arvioiden mukaan jopa puolet nykyisistä työtehtävistä korvautuu tekoälyn, automaation ja robotiikan avulla 15 vuoden kuluessa.
Nykyaikaisilla tehtailla ihmiset ovat jo käyneet harvinaisiksi. Hyvä esimerkki on myös Metsä Groupin Raumalle rakentama uusi suursaha, jossa ei työntekijöitä juuri vastaan kävele.
Viime viikolla Espanjassa lentokenttäravintolassa annokset toimitti pöytään robotti.
Rutiinitöiden korvaamista automatisaatiolla on pidetty hyvänä. Se kasvattaa tuottavuutta, mutta samalla työpaikkoja katoaa.
Ammattiliittojen lyhytnäköisyys jouduttaa kehitystä. Varsin todennäköisesti esimerkiksi AKT:n lakkoherkkyys ja kovat palkkavaatimukset käynnistävät satamien konttiliikenteen automatisoinnin.
Vaikka uusia ammatteja syntyy tilalle, ne tuskin riittävät korvaamaan menetettyjä työpaikkoja. Luultavasti niiden työntekijöille asettamat vaatimukset ovat myös hyvin erilaisia.
Tekoälyn nopea kehittyminen saattaa mullistaa myös aivan uusia, varmoina pidettyjä työtehtäviä.
Työpaikkojen katoaminen johtaa väestön entistä jyrkempään jakautumiseen hyvä- ja huono-osaisiin. Helpomman elämän sijaan edessä voi vaania massatyöttömyys ja yhteiskuntarauhan järkkyminen.
Todella fiksu tekoäly saattaisi tässä tilanteessa jopa viivyttää lopullista läpimurtoaan.
Kirjoittaja on MT:n toimittaja.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
