Bioenergia tarvitsisi kestävyyskriteerit

Olli Rehn (MT 12.12.) oli huojentunut, kun EU:n komissio ei esittänyt reunaehtoja metsäbioenergian käytölle Suomessa. Uskottavien kestävyyskriteerien puute on valitettavaa ilmaston ja luonnon näkökulmasta ja voi ohjata investointeja väärään suuntaan.

Bioenergian raaka-aineiden ja käyttötapojen kirjo on laaja. EU:ssa on huonoja kokemuksia ravintokasvien hyödyntämisestä energiaksi. Myös metsäbiomassaan liittyy ongelmia, sillä puunkin poltto tuottaa haitallisia ilmastopäästöjä, vaikka niiden ajatellaankin sitoutuvan uudelleen kasvavaan metsään. Hakkuun jälkeen hiiltä vapautuu myös metsämaasta.

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi todellisia päästövähennyksiä tarvitaan välittömästi. EU:n komission omienkin tutkimusten mukaan kantojen, järeän puun ja lahopuun poltosta aiheutuvat päästöt säilyvät fossiilisten polttoaineiden tasolla tai korkeampina lähitulevaisuudessa. Silti Sipilän hallituksen energiastrategia luo paineita kantojen ja järeän puun osuuden kasvattamiselle.

Esimerkkejä kasvaneesta järeän puun energiakäytöstä on muun muassa Slovakiasta, Italiasta, Ranskasta ja Venäjältä. Räikein esimerkki on kokonaisten puiden tuonti Pohjois-Amerikasta Eurooppaan poltettavaksi.

Energiamurroksen uskottavuuden varmistamiseksi kantojen ja järeän puun käytön ehkäisy EU:n laajuisilla kestävyyskriteereillä olisikin ollut paikallaan. Uskottavat kestävyyskriteerit eivät ole vain ympäristön etu vaan edellytys yhteiskunnallisesti hyväksyttävälle yritystoiminnalle.

Lisätoimia tarvitaan koko metsätaloudessa, jotta luonnon monimuotoisuuden hupeneminen voidaan pysäyttää ja metsäbiomassaa ohjata lyhytikäisistä tuotteista mahdollisimman pitkäikäisiin ja korkean jalostusasteen tuotteisiin.