Luonto hoivaa matkailijaa

TEKSTI ja KUVAT: Eija Hiltunen Ilomantsissa

Älä tee mitään, ole vaan!

Japanilainen Ikuko Nakai sai ytimekkään neuvon Suomeen hurahtaneelta ystävältään, kun kysyi, mitä Suomessa kannattaisi tehdä.

Japanilainen on niin ohjelmoitu elämässään, että on elämys, kun saa vain olla.

”Nyt ymmärrän, mitä hän tarkoitti. Se on uutta, en ole koskaan kokenut mitään vastaava. Mitä kokemus tuo tullessaan, nähdään vasta kotona Japanissa”, Nakai pohtii Suomen vierailunsa päätteeksi. Hän on valmis suosittelemaan Suomea matkailukohteeksi.

Tosin Nakain mukaan Suomesta on Japanissa saatavilla harmillisen vähän tietoa ja sekin vain netistä. Pohjoismaat eivät erotu siellä toisistaan. Perusasiat, kuten muumit, revontulet ja joulupukki löytyvät kyllä.

Ilomantsi näytti alkusyksystä parhaat puolensa metsämatkailusta kiinnostuneille japanilaisille. Nakai oli yksi heistä.

Japanilaisten matka oli osa suomalais-japanilaista hanketta, jossa tutkitaan suomalaisen luonnon mahdollisuuksia hyvinvointimatkailun vetonaulana. Idea idean isä on japanilainen lääkäri Fumio Hirano, joka sai ajatuksen vieraillessaan Pohjois-Karjalassa.

Matkapaketin olivat suunnitelleet pohjoiskarjalaiset, lähinnä ilomantsilaiset matkailu-, kulttuuri- ja hyvinvointipalvelualojen yritykset yhdessä Itä-Suomen yliopiston ja Karelia Expertin kanssa.

Suomeen kutsuttu koeryhmä oli jo Japanissa valinnut laajasta virtuaaliesityksestä sen, mitä halusivat tulla kokemaan.

Pohjois-Karjalaan saapuneessa ryhmässä oli mukana metsäopas, lääkäri sekä metsä- ja puutarhaterapeutteja, jotka käyttävät luontoa hoitokeinona. Ryhmän kokemusten ja palautteen pohjalta ryhdytään luomaan hyvinvointimatkailupaketteja japanilaisille ja muille kohderyhmille.

”Toivottavasti jonkinlainen päänavaus on saatu Japanin suuntaan ja testiryhmäläiset veisivät viestiä eteenpäin puhtaasta, koskemattomasta luonnostamme, rauhasta ja hiljaisuudesta sekä karjalaisesta vieraanvaraisuudesta”, toivoo Karelia Expertin Heli Hulkko.

Pohjois-Karjalassa uskotaan oman alueen edellytyksiin kansainväliselle hyvinvointimatkailulle. Erityisosaamista on paljon, mutta kansainvälinen kaupallistaminen on vielä alussa.

”Japanilaisen kulttuurin ymmärtäminen vaatii suomalaiselta opiskelua. Eroavaisuuksista huolimatta meillä on myös yhteisiä tekijöitä niin kansanluonteessa kuin arvomaailmassakin”, pohtii Puustilan maisematilan Sauvo Henttonen.

”Japanista löytyy kyllä riittävästi tänne saapuvia turisteja, jotka käyntinsä jälkeen toimivat kotimaassaan Suomen lähettiläinä.

Yhteistyö japanilaisten kanssa on herättänyt pohtimaan asioita laajeminkin. ”On hyvä että Aasiasta asti tullaan Suomeen ihailemaan luontoamme. Meillä on tarjottavaa”, Henttonen iloitsee.

”Ongelma on vain siinä, osaammeko tarjota metsistämme jotakin muuta kuin puuta pölkkyinä. Metsä kansallisomaisuutena on nyt aivan uuden arvottamisen edessä. Matkailu voi auttaa tässä muutoksen ymmärtämisessä. Meidän on myös käytävä katsomassa, miten muualla on asiat.”

Ilomantsissa vieraat valmistivat ”superfoodia” metsän antimista. Ruokateema jatkui piirakkakoulussa. Petkeljärven kansallispuistossa vaelluksen yhteydessä japanilaiset kokeilivat myös melontaa.

Ulkoilupainotteisen päivän päätteeksi vieraat askartelivat metsämuiston tuohesta kotiin vietäväksi. Ohjelmaan kuului myös rentouttavia hoitoja ja perinteistä suomalaista saunomista.

Erityisen ihastuneista japanilaiset olivat, kun löysivät vaeltaessaan tatteja ja marjoja poimittavaksi. Japanissa niitä saa vain kaupasta.

Nuotio ja sen teko oli japanilaisille kiehtova kokemus ja nuotiopannukahvit suorastaan elämys.

Vieraat maistelivat myös Hermannin viinitilan marjaviinejä, joita jo viedään Japaniin. Ilomantsin viineissä hyödynnetään kalevalaista tarustoa. Matkan aikana tuli esille, että mytologia ja tarusto kiinnostavat matkaajia. Jos tuotteeseen liittyy tarina, se edesauttaa myyntiä.

Luonto- ja metsämatkailuun riittää Japanissa potentiaalisia asiakkaita. Japani on Suomen kokoinen maa, jossa asuu 125 miljoonaa ihmistä. Koska yli puolet maan pinta-alasta on asutukseen soveltumatonta, Japani on yksi maailman tiheimmin asutuista.

Maa on tunnetusti hyvin tehokas ja järjestäytynyt. Työelämälle annetaan paljon, eikä lomia juurikaan pidetä. Kiinnostavaa on, että hyvin modernissa ja urbaanissa yhteiskunnassa perinteinen uskonto, shintolaisuus, ammentaa paljon luonnosta ja sen harmoniasta.

Moderni japanilainen nauttii luonnosta pitkälti ihmisen käden rakentamassa ympäristössä, kuten puistoissa ja puutarhoissa. Ja sinne mennään hyvin varustautuneena. Sauvakävelijätkin ovat jo tavallinen näky.

Villi luonto on isolle osalle japanilaisista vieras ja ehkä jopa pelottava. Usko metsän eheyttävään ja terveelliseen vaikutukseen tekee kuitenkin tuloaan. Japanilaiset ovat jo tuotteistaneet tämän ajatuksen.

Suomalaiset pohjustivat japanilaisten vierailua viime keväänä hakemalla oppia sikäläisestä metsämatkailusta ja metsäterapiasta.

Metsäterapia on Japanissa jo vakiintunutta. Metsäterapeuttikoulutus sisältää luontotietoutta, tietoa metsän terveysvaikutuksista ja henkisen hyvinvoinnin edistämisestä sekä ensiapukoulutusta. Kohderyhmänä ovat esimerkiksi stressaantuneet valkokaulustyöntekijät.

Rentoutusta kaipaava asiakas voi Japanissa tilata vaikkapa kolmen tunnin metsäkävelyn oppaan kanssa, joka on koulutettu metsäterapeutti. Kierroksen aikana käytetään lähes kaikkia aisteja.

Metsäterapeutin avulla havainnoidaan metsää monipuolisesti. Kasveihin tutustutaan myös haistelemalla ja maistelemalla niitä. Kävelijä voi saada vesiterapiaa uittamalla varpaitaan vaikkapa purossa tai kuuntelemalla vettä stetoskoopilla.

Japanilaisesta metsäterapiasta suomalaisilla voisi olla opittavaa. Sitä voisi soveltaa ulkomaalaisiin matkailijoihin ja miksei myös kaupunkilaistuneisiin suomalaismatkailijoihinkin.

Suomalaiselle luonnossa oleminen on ehkä niin itsestään selvää, että emme ole ajatelleet, että siihen tarvitaan opasta, sen tuotteistamista tai että sille löytyisi jopa maksavia asiakkaita.

Japanilaiset matkailualan toimijat selvittivät tutkimuksella japanilaisturistien mieltymyksiä. Sen mukaan metsä ei yksin ole riittävän vetovoimasta. Matkapaketin täytyy koostua myös kulttuurista ja kaupunkikohteista.

Suomen ja Pohjois-Karjalan täytyy hioa markkinointia ja tiedottamista Japanissa vielä rutkasti.

Metsämatkailulta japanilaiset tuntuivat kaipaavan yksinkertaisia, alkuperäisiä elämyksiä, eksotiikkaa, mutta myös hyvää, ystävällistä ja sujuvaa palvelua.

Majoituksen ei tarvitse olla luksusta, mutta siistiä ja viihtyisää. Ruoan ei tarvitse olla hienoa, mutta maukasta ja terveellistä. Ja turvallisuus on tärkeää.

Suomessa käyneen koeryhmän palautteen mukaan ne kaikista yksinkertaisimmat luontomatkailuelämykset olivat heistä vaikuttavimmat.

Kikkailuja ei tarvita, luonto itsessään riittää.

Megumi Yasudalle hiljaisuus metsässä oli vaikuttavinta. ”Japanilainen ajattelee järjellä ja suomalainen tunteella. Suomalaisilla on pitkä historia siitä, miten luonnossa eletään”, hän pohtii.

”Japanilaisten täytyy vasta opetella. Japanilainen selittää, kun suomalainen tunteilee”, Yasuda miettii.

Myös Ikuko Nakain mielestä suomalaiset ovat pehmeitä. ”Suomalaiset eivät ole samalla tavoin voimakkaan määrätietoisia kuin ne ulkomaalaiset opiskelijat, joiden kanssa olen ollut tekemisissä Japanissa.”

Kobelaisella Miki Nakatanilla on ollut elämässään niin kiirettä, ettei hän ole ehtinyt tehdä surutyötä äitinsä poismenon jälkeen. Suru tuli pintaan matkan aikana varsinkin Kolin hiljaisuuden kappelissa Sibeliusta kuunnellessa ja Ilomantsissa Petkeljärven kansallispuistossa vaeltaessa.

”Halasin puuta, mutta minulla oli sellainen olo, että puu halasi minua”, Nakatani kertoo.

Suomen matka pisti Ikuko Nakain pohtimaan omaa luontosuhdettaan. ”En ole ollut niin avoin luonnolle, sillä olen täysin kaupunkilainen. Kävelin metsässä ensimmäistä kertaa. Hetkessä ja itselleen eläminen on minulle uutta”, perheellinen englanninkielen opettaja analysoi.

”Olen huoleton ensimmäistä kertaa. En ole ennen kokenut sitä. Olen niin rentoutunut, että olen tietyllä tavalla eksyksissä. Onnellinen, mutta eksyksissä”, Nakai summaa.

Kirjoittaja on Metsämatkailuhankkeessa mukana oleva ilomantsilainen valokuvaaja ja matkailualan yrittäjä.