Osuustoiminta sopii ajan arvomaailmaan

Osuustoiminta on merkittävä osa suomalaista talouselämää ja omistajuutta. Sille on kansan laaja tuki.

Yli yhdeksän kymmenestä suomalaisesta on osuustoimintayritysten palveluiden piirissä ja kaksi kolmesta on aktiivijäseniä. Lähes yhdeksän kymmenestä kotitaloudesta on jäsenenä osuuskunnassa tai osakkaana keskinäisissä vakuutusyhtiöissä. Keskimäärin aikuisilla on 1,7 jäsenyyttä.

Tunnettuus ja myönteisyys yritysmallia kohtaan ovat kasvaneet. Osuustoiminta sopii ajan arvomaailmaan. Merkittäviä alueellisia eroja ei ole. Tiedot perustuvat Osuustoimintakeskus Pellervon tilaamaan Kantar TNS Agri Oy:n osuustoimintatutkimukseen 2017. Vastaajina oli 3 067 aikuista.

Osuustoimintamallin tunnettuuden kasvussa näkyy yritysten viime vuosien panostus toiminnan tarkoituksen viestimiseen. Myös lisääntynyt osuustoiminnan koulutus näkyy. Työn ja arkikokemuksen kautta ihmiset ovat yhä enemmän tekemisissä osuuskuntien kanssa.

Perheelläkin on merkitystä. Viljelijä-, työläis- ja sivistyneistöperheiden hyvään käytäntöön ennenkin kuulunut nuorten valistus on edelleen tärkeää.

Osuustoiminnan arvoilla ja periaatteilla on kannatus kansan keskuudessa. Peräti 80–90 prosenttia arvostaa osuustoimintaan liitettäviä yhteistoiminnan, demokratian, tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden ja solidaarisuuden ja omavastuisuuden arvoja. Vain muutamalle prosentille niillä ei ole merkitystä.

Liittymismahdollisuus osuuskuntaan, jäsenten yhtäläiset velvollisuudet ja oikeudet, mahdollisuus asettua ehdolle ja tulla valituksi hallinnon tehtäviin ovat arvostettuja piirteitä.

Demokratiaperustaa arvostetaan, mutta edustajiston vaaleissa äänestysprosentti jää usein alhaiseksi – osuuskuntakokoukseen osallistumisesta puhumattakaan. Osuuskunta­demokratia kohtaa saman pulman kuin demokratia valtiollisena järjestelmänä: arvostetaan ja halutaan toki vaikuttaa, mutta usein muita kanavia kuin muodollisten demokratiarakenteiden kautta.

Elämänkokemus, koulutus ja palveluiden käyttö lisäävät osuustoimintayritysten erityispiirteiden erottamista. Yhä suurempi osa ihmisistä ei kuitenkaan tällaista eroa näe. Selkein selitys on, että yritykset kopioivat menestys­konsepteja toisiltaan.

Suureksi osaksi tilanne on lopulta lohdullinen osuustoimintayrityksille. Osuustoimintayritysten imagoa vaivanneet luokkapohjaisuus ja vanhanaikaisuus ovat hälventyneet. Terve suhtautuminen osuustoimintayritysten talouteen on tukenut yritysten kehittymismahdollisuuksia, joten tuotteet ja palvelut ovat ajanmukaisia.

Osuustoimintayritysten kilpailijat ovat hyvin johdettuja, joten yhteiskunta­vastuullinen toiminta ja toimivat kanta-­asiakasjärjestelmät eivät ole pitkään aikaan olleet yksin osuustoimintayritysten toiminta­tapa.

Suurin osa pitää jäsenyyttä vähintään melko tärkeänä. Kilpailukykyiset hinnat, jäsen­palvelut, bonukset ja hyvä sijainti ovat tärkeimpiä tekijöitä. Suomalainen omistus, paikallisuus ja etujen tuottaminen jäsenille toimivat mielikuvissa.

Jäsenyys koetaan nyt hyödyllisemmäksi kuin kymmenen vuotta sitten. Koetaan, että hyödyt ovat vuosikymmenessä kasvaneet, mutta kasvu on tasaantunut. Ilmeisesti jatkuvasti kehittyvää suoritustasoa pidetään normaalina. Toisaalta osa jäsenistä ei palveluja käytä, joten hyödyn kokeminenkin on silloin olematonta.

Suhtautuminen osuus­toimintaan on pääsääntöisesti myönteistä tai neutraalia. Erittäin myönteisesti suhtautuvia on paljon. Kielteisesti suhtautuvia on vain muutama prosentti väestöstä.

Ihmiset ovat vastaanottavaisia hyvälle palvelutarjonnalle. Jos osuustoiminta hyvään palveluun pystyy, se otetaan mielihyvin vastaan. Asia on ilmeisesti myös toisin päin. Jos palvelut eivät ole toimivia, yrityksen osuustoiminnallisuus ei pidemmän päälle riitä vaan vaihdetaan vähin äänin palveluntarjoajaa. Tästä on historiasta kokemuksia.

Johtopäätökseni on, että ihmiset suhtautuvat osuus­kuntiinsa varsin terveellä tavalla. Hyötyä pitää olla, kuinkas muuten.

Tietoa osuustoiminnan yksityiskohdista ei ole liikaa, ja sitä pitää lisätä, mutta osuustoimintayritysten perusajatus on omalla hiljaisella tavalla selvillä. Liikoja aatteella intoilematta hyvät palvelut kelpaavat. Kun palveluja käytetään, tietoakin osuustoiminta­mallista kertyy.

Suomalaiset ovat vastaan­ottavaisia osuustoiminta­yritysten hyville palveluille. Tässä on myös ajankohtaisille osuustoiminnallisten sote-­palveluidenkin kehittäjille mitä parhain lähtökohta mennä eteenpäin.

Sami Karhu

toimitusjohtaja

Osuustoimintakeskus Pellervo