Eurooppa on puun ja kuoren välissä − toivottavasti siihen ei ole herätty liian myöhään
Euroopan mahtimaissa on viimein herätty tilanteen vakavaan kärjistymiseen. Toivottavasti ei liian myöhään, kirjoittaa Helena Petäistö kolumnissaan.5.4.202406:30
”Olemmeko valmiita kuolemaan Tallinnan puolesta?” otsikoi ranskalaisen Démocratie Vivante -ajatushautomon johtaja Dominique Villemot viime viikolla maan suurimman talouslehden, Les Échos’n, palstoilla.
”Jotta siihen kysymykseen ei tarvitse koskaan vastata, pitää Venäjä pysäyttää nyt!” hän päättelee.
Viimeinkin, kun presidentti Emmanuel Macron on oikeasti herännyt tosiasioiden edessä, käynyt pyytämässä Itä-Euroopan mailta anteeksi Ranskan kuuroutta ja ravistellut torkkuvia sanomalla, ettei mitään voi sulkea pois, ei edes sotilaiden lähettämistä Ukrainaan, alkaa Ranskassa kuulua huolestuneita ääniä.
Äärivasemmalla ja -oikealla kuuluu yhä Vladimir Putinin sinne syöttämä ääni, jossa ollaan huolissaan vain omasta ostovoimasta.
Muiden ääni kellossa on muuttunut: Jos Putin valloittaa Odessan ja Kiovan, Venäjän joukot jatkavat Moldaviaan, seuraavina Neuvostoliiton menettämät Georgia ja Baltian maat.
”Euroopan tärkeimpien johtajien vastakkaiset julistukset ovat hunajaa Putinin korville”, Fischer sivaltaa.
Nyt historiaa luetaan mahtimaissakin niin kuin pitää. Kun Macron vaati, ettei Venäjää saa nöyryyttää, hän ajatteli ensimmäisen maailmansodan jälkeistä Versailles’n rauhansopimusta, jossa Saksan nöyryytys johti toiseen maailmansotaan. Hän ei halunnut toistaa presidentti George Clémenceaun virhettä.
Macronin puolueen ensimmäisessä eurovaalikokouksessa hiljattain varoitettiin äärioikeiston Venäjä-myötäilystä niin ikään Euroopan kohtalonhetkiin viitaten: Kuten aikoinaan Ranskan ja Britannian pääministerit Daladier ja Chamberlain myötäilivät Hitleriä, niin tekevät nyt Ranskan Marine Le Pen ja Unkarin Viktor Orbán Venäjän kanssa.
”Kello on jo minuuttia vaille puolenyön lyöntejä!” kuului kampanjaa vetävän Valérie Hayerin hyytävä varoitus.
Myös Saksassa jopa niin merkittävä entinen ulkoministeri kuin Joschka Fischer on avannut suunsa.
Hän tuomitsee jyrkästi kahden suuren, Saksan ja Ranskan, julkisen riitelyn ja vaatii sen ehdotonta lopettamista: ”Yksimielisyys ja yhteinen päättäväisyys ovat nyt tärkeämpiä kuin koskaan… Jos tähän lisätään Donald Trumpin mahdollinen paluu Valkoiseen taloon, Euroopan puolustuksen vahvistamisen välttämättömyys on yhä kiireellisempi.”
”Euroopan tärkeimpien johtajien vastakkaiset julistukset ovat hunajaa Putinin korville”, Fischer sivaltaa.
Fischerin mukaan elämme outoa aikaa: ”Jos Putin voittaa sodan, hän jatkaa varmasti tietään kohti länttä. Jos Euroopalla on huono tuuri, se herää marraskuussa uuteen tulevaisuuteen presidentti Trumpin kanssa. Silloin olemme puristuksissa, toisaalla sotaisa ja laajentumispyrkyinen suurvalta, toisaalla kuoreensa vetäytyvä Amerikka”.
”Jos Ranska ja Saksa jatkavat avointa riitelyään, vaarallinen tilanne voi nopeasti huonontua”, päättää Fischer vakavan varoituksensa.
Tietoisuus siitä, että olemme pahasti puun ja kuoren välissä, kasvaa selvästi koko Euroopassa. Toivottavasti ei liian myöhään.
Kolumnin kirjoittaja on toimittaja ja tietokirjailija.Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
