Perustulosta apua lapsiperheiden köyhyyteen

Lapsiperheköyhyys on kääntynyt kasvuun ja koskee yhä useammin myös perheitä, joissa vanhemmat ovat työssä. Ongelma ja sen torjuminen on otettava vakavasti.

Perheen varattomuus kaventaa lapsen mahdollisuuksia tavanomaiseen lapsuuteen. Tämä johtaa ulkopuolisuuteen ja vaikuttaa kielteisesti lapsen hyvinvointiin ja terveyteen. Toimeentulohuolet kuormittavat paitsi vanhempia myös lapsia, jotka kantavat huolta perheen taloustilanteesta.

Kaikilla lapsilla on oikeus riittävään elintasoon, harrastuksiin, lepoon ja leikkiin. Vanhempien jaksaminen, kodin ilmapiiri ja mahdollisuus tehdä samoja asioita kuin muutkin lapset ovat tärkeitä lapsen hyvinvointia rakentavia tekijöitä.

Osa-aikatyön yleistyminen lisää lapsiperheiden köyhyyttä. Erityisen tiukoilla ovat yksinhuoltajaperheet.

Työ on parasta sosiaaliturvaa -hokema ei pidä enää samalla tavalla paikkaansa kuin ennen. Tilastokeskuksen uusimman tulonjakotilaston mukaan pienituloiseen kotitalouteen kuuluvista lapsista 64 prosenttia kuului perheeseen, jossa on ainakin yksi työssäkäyvä vanhempi.

Työmarkkinoiden muutoksen ohella lapsiperheköyhyyttä kasvattaa perhe-etuuksien rapautuminen. Mitä pienempiä perheen palkkatulot ovat, sitä kipeämmin perhe-etuuksien leikkaukset iskevät.

Lapsilisän keskimääräinen reaaliarvo on tällä hetkellä 30 prosenttia alempi kuin vuonna 1994. Myös kotihoidon tuen taso on huomattavasti matalampi kuin 20 vuotta sitten.

Vanhempainpäivärahojen minimitason pienuudesta Suomi sai huomautuksen Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitealta.

Lapsiperheköyhyyden torjuntaan tarvitaan uusia keinoja. Hallitusohjelmaan sisältyvä perustulokokeilu on mahdollisuus kehittää keinoja pienituloisten lapsiperheiden toimeentulon turvaamiseen.

Perustulon avulla voitaisiin nykyistä paremmin ehkäistä esimerkiksi osa-aikatyötä tekevien vanhempien perheiden köyhyyttä.

Hallitusohjelman mukaan lasten ja nuorten keskeisten vapaa-ajan toimintojen järjestäminen olisi kunnille jatkossa vapaaehtoista. Kunnan ei tarvitsisi jatkossa enää noudattaa esimerkiksi nuorisolain, kirjastolain, liikuntalain ja taiteen perusopetuksesta annetun lain säännöksiä, mikä tarkoittaa että kuntien tarjoamat edulliset harrastusmahdollisuudet ovat vaarassa rapautua.

Hallitusohjelmassa karsitaan myös koululaisten kerhotoiminnan rahoitusta. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan enimmäismaksut aiotaan kaksinkertaistaa. Yhä useammat harrastukset jäävät kalleutensa vuoksi monen lapsen ja nuoren ulottumattomiin.

Hallitusohjelmassa on myönteistä, että siinä luvataan ottaa käyttöön päätösten lapsi- ja perhevaikutusten arviointi. Hallitusohjelmaan kirjattujen leikkausten lapsi- ja perhevaikutukset on välttämätöntä arvioida viimeistään nyt, ennen niiden toimeenpanoa.

Näin leikkausten vaikutuksia voidaan arvioida tarkemmin ja myös lieventää niitä erityisesti heikommassa asemassa olevien lasten ja perheiden kannalta.

johtava asiantuntija, 
Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Kirsi Pollari

erityisasiantuntija, 
Lastensuojelun Keskusliitto

Mirella Huttunen

kotimaan vaikuttamistyön 
päällikkö, Suomen Unicef