”Usko Jumalaan tuo hyvän elämän ja taivaspaikan”
Eero Leppänen viljelee perunaa Kannonkosken Piispalassa. Hän ulkoiluttaa Veku-koiraa Kivijärven rantamaisemissa.Eero Leppänen perheineen asuu Kannonkosken Piispalassa, suuren Kivijärven rantamilla. Vanhemmat asuvat 150 metrin päässä naapurissa.
Perunoita viljelevä Leppänen on kasvanut lestadiolaiseen uskoon ja liikkeeseen syntymästään lähtien.
”Vaikka uskoa ei ajattele välttämättä aina arkielämässä, niin se on lopulta se vankka perusta, joka vaikuttaa aivan kaikkeen”, Leppänen pohtii.
Parasta lestadiolaisuudessa on miehen mukaan lupaus taivaspaikasta.
”Kun elän hyvän elämän ja uskon Jumalaan niin tiedän, että pääsen kuoleman jälkeen taivaaseen. Se on turvallinen ja lohdullinen ajatus ja auttaa pistämään maalliset asiat oikeisiin mittasuhteisiin.”
Leppäsen usko on niin vahva, että se vaimentaa jopa kuolemanpelon.
”Totta kai joskus tulee stressattua maallisista asioista, kuten siitä, käyvätkö perunat riittävän hyvin kaupaksi. Mutta suuressa mittakaavassa mieleni on tyyni.”
”Otan kaiken elämässä tapahtuvan vastaan, sillä se on osalleni niin tarkoitettu. Joskus sitten maallinen elämä päättyy ja tulee taivaskutsu.”
Ihmisten pitää kuitenkin itsekin ponnistella elämässään eteenpäin, Leppänen lisää.
”Ei tietenkään niin pidä ajatella, että antaa vain mennä. Mutta monesti elämässä asiat eivät mene niin kuin on suunnitellut, ja se pitää ihmisen pystyä itselleen hyväksymään.”
37-vuotias Leppänen ei ole missään elämänsä vaiheessa lakannut uskomasta lapsuudenkotonaan omaksuttuihin uskonnollisiin käsityksiin.
”Täytyy rehellisesti sanoa, että missään vaiheessa ei ole tullut tarvetta kyseenalaistaa näitä perusasioita ja liikkeessä olemista. Tiedän kyllä, että liikkeen ulkopuolellakin on elämää, mutta en koe, että siellä olisi mitään sellaista tärkeää, jota itseltäni nyt jää saamatta”, Leppänen puntaroi.
Halu pelastua ja päästä taivaaseen on lujin liima, mikä pitää mukana.
”On kysymys niin perustavanlaatuisesta asiasta, ettei uskosta halua tai edes uskalla irrottautua.”
Oulun seutu on Suomessa vahvinta lestadiolaisuuden keskittymää, mutta liikkeen jäseniä löytyy kautta maan.
”Täällä pohjoisessa Keski-Suomessakin meitä on jonkin verran. Oulun lisäksi eteläinen Suomi ja pääkaupunki Helsinki alkavat myös olla vahvaa lestadiolaisaluetta. Muuttoliike näkyy tässäkin”,
Leppänen itse ei suuriin kaupunkeihin kaipaa.
”Asuin nuorempana muutaman vuoden Jyväskylässä, mutta en sinne kaipaa, saati sitten sitä suurempiin paikkoihin. Viihdyn erinomaisesti maaseudun rauhassa.”
Lestadiolaiset vaeltavat kerran vuodessa sankoin joukoin kesäisille suviseuroille.
Eero Leppänen on osallistunut seuroille elämänsä jokaisena vuonna.
”Pienenä kuljin siellä tietenkin vanhempieni ja sisarusteni kanssa. Nyt kuljemme vaimon ja lasten kanssa. Ostimme viime vuonna oman pikkuisen asuntovaunun. Sitä ennen olimme monena vuonna telttamajoituksessa.”
Suviseuroilla liikkeen jäsenet ympäri Suomea ja ulkomaita myöten kohtaavat ja lujittuvat yhteisessä uskossaan.
”Meillähän on täällä Kannonkoskellakin kerran viikossa seurat, mutta suviseuroilla asioiden mittakaava on todella vaikuttava. Lauantaina keskuskentällä on koolla 20 000–30 000 ihmistä.”
Artikkelin aiheetOta kantaa aiheisiimme
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.
- Osaston luetuimmat
