Maaseudun ei kannata jäädä omaan somekuplaansa

Maailma on vauhdikkaassa muutoksessa. Suurimpiin muutosajureihin on jo vuosia lukeutunut viestinnän digitalisoituminen ja sosiaalisen median kasvu, niin hyvässä kuin pahassa. Koronavirus on osaltaan vauhdittanut digitaalista murrosta.

Sosiaalisen median, verkkokaupan ja hakukonejättien keräämästä tiedosta on tullut arvokasta kauppatavaraa, jota markkinoijat ja viestijät hamuavat. Some- ja digipalveluiden vanavedessä on syntynyt uusia mediasisältöjä ja ammatteja. Myös yhteydenpitomahdollisuutemme sukulaisiin, ystäviin, tuttaviin, äänestäjiin tai jäseniin ovat helpottuneet.

Kaikkia somekanavat eivät edelleenkään houkuttele, mutta niiden myötä on tavoittavuus ja pääsy monenlaisen tiedon äärelle helpottunut huikeasti niin Suomessa kuin kansainvälisesti.

Viestinnän globaaleilla jäteillä on paljon valtaa. Muuttamalla toimintaperiaatteitaan vaikuttavat Google ja sosiaalisen median yritykset myös perinteisten uutismedioiden toimintaan.

Uutismediat saavat somen kautta näkyvyyttä sisällöilleen mutta myös siteerattavaa ja uutisaiheita. Jos jokin asia puhuttaa somessa, on se usein myös kiinnostava juttuaihe.

Markkinointirahan lisäksi somenäkyvyyttä lisäävät seuraajien määrä, tykkäykset, jaot, kommentit ja muut reaktiot. Niitä saa helpoiten, kun koskettaa tunteita: ihastuttaa tai raivostuttaa.

Useimmat viestijät hakevat somessa näkyvyyttä positiivisilla, hauskoilla tai informatiivisilla sisällöillä. Niissä onnistuminen vaatii vahvaa osaamista ja itsensä likoon laittoa.

Valitettavan usein nopeampi ja helpompi tapa saada huomiota on sättiä muita. Yhteinen vihollinen, vastustamisen, paheksunnan tai boikotoinnin kohde, yhdistää samanmieliset nopeasti ja tehokkaasti myös yli valtiorajojen.

Anonyymit trollit ja botit jakavat tehokkaasti tunteita nostattavia uutisia, valeuutisia, videoita ja kuvamateriaalia, joilla ihmiset saadaan toisiaan vastaan. Tähän pohjaavien poliittisten kampanjoiden tulokset Yhdysvalloista tai Britanniasta ovat tuskin moneltakaan jääneet huomaamatta.

Monet asiat näyttävät somessa mustavalkoisilta, yksinkertaisilta ja helposti rajattavilta, mutta ne harvoin ovat sitä. Helppous on megatrendi ja somessa on varsin luonnollista keskittyä viestimään asioista, jotka sopivat valmiiksi omaan identiteettiin ja vahvistavat omia aiempia näkemyksiä. Harmaan sävyjä ei usein haluta tai jakseta löytää ja kaivaa faktoja esille.

Tasa-arvoinen kestävä kehitys on vahva ihmisiä yhdistävä visio, ja kun siihen yhdistyy ratkaisukeskeisyys, voidaan maailmaa muuttaa yhdessä parempaan. Mutta jos päämääränä on ajaa muutosta oma henkilökohtainen identiteetti ja prioriteetit edellä, ajaudutaan helposti hakoteille ja entistä syvempään vastakkainasetteluun.

Mitä sitten kannattaisi tehdä, jos ei halua mennä viestinnässä kumpaankaan äärilaitaan? Onko nykymaailmassa tilausta maltilliselle ja rakentavalle keskilinjan puolue- tai etujärjestöviestinnälle? Uskon vahvasti, että on. Oman identiteetin ja ajattelun ylivertaisuuden korostamisen sijaan olisi nyt tilaus ajaa yhteisiä ja rakentavia ratkaisuja.

Maaseudun väen on tärkeää olla vahvasti mukana someviestinnän kehityksessä. Omien näkemysten ja arjen esille nostaminen välittämällä tietoa sekä kuvamaailmaa tiloiltamme ja metsistämme on joka päivä entistä tärkeämpää.

Mutta on kokonaan toinen kysymys, miten omasta viestintäkuplasta pääsee pois. Se on mahdollista positiivisten tunteiden herättämisellä, rakentavalla aloitteellisuudella ja hyvillä kampanjoilla. Asiapitoiset keskustelut, uutisointi ja tiedon jakaminen vievät myös usein asioita eteenpäin, eivät kuitenkaan aina.

Jotta MTK voi menestyä edunvalvonnassaan ja samalla vahvistaa kuluttajien luottamusta kotimaiseen tuotantoon, meidän on itse kerrottava vastuullisuudestamme. Meidän on myös pyrittävä aloitteellisuuteen ja saamaan koko järjestömme ja aktiivisen jäsenkuntamme voimavarat paremmin käyttöön yhteisessä viestinnässä.

Meidän pitää pystyä kohdentamaan viestejämme tavoitteidemme ja kohderyhmiemme mukaan, faktaa ja tunnetta yhdistäen.

Hyvä sometaito on pystyä keskustelemaan arvopohjaisista asioista myös niiden kanssa, jotka eivät elinkeinojamme tunne tai jotka ovat kanssamme eri mieltä. MTK on tässä jäsenistönsä tukena.

Uuden viestintästrategiamme mukaisesti teemme aktiivista viestintäyhteistyötä, koulutamme, valmennamme, tuotamme materiaalia, jaamme tietoa ja nostamme jäseniämme esille.

Tehtävämme on yhdistää suomalaisia kotimaisen maaseudun ja sen ruuan, puun ja yrittäjyyden puolesta niin, että tulevaisuus kasvaa maalla.

Hyvä sometaito on pystyä keskustelemaan myös niiden kanssa, jotka eivät elinkeinojamme tunne.