Yrityksistä noin 90 prosenttia työllistää alle viisi henkilöä – Oikein suunnatut kasvutoimenpiteet loisivat tästä joukosta useita uusia työllistäviä kasvuyrityksiä

Kannattava kasvu edellyttää huomion kiinnittämistä liiketoimintalähtöisyyteen – jossa ratkotaan kulloisenkin yrityksen konkreettisia kehitysvaiheen ongelmia – sekä asiakaslähtöisyyteen ja yrittäjyyteen kytkeytyen.  Kuva: Pixabay

Suomessa yrittäjyyden edistämisen päämallit ovat sijoitus- tai velkavetoinen start up -kasvuyritysmalli ja niin sanottu kuolemanlaaksoista selviämisen malli. Kolmanneksi yrityksen kehittämisen tieksi on kehitetty yritysten kannattavan kasvun porrasmalli, jolla liiallinen velkavetoisuus ja kuolemanlaaksot vältetään.

Porrasmallin kullakin portaalla on kriittiset kasvutekijät, jotka on laitettava kuntoon, jotta kasvu käynnistyisi ja jatkuisi. Porrasmallin soveltaminen tuottaa alusta asti kestäviä työpaikkoja ja verotuloja. Tämä ei ole lainkaan huono asia kansantaloudellisesti.

Pk-yritysvaiheen kasvu on jaettu mallissa viiteen osaan.

Mallin mukaan alkuportailla tärkeitä ovat yrittäjän persoona, myynti ja perustiimin rakentamiskyky. Melko pian johtaminen muodostuu pullonkaulaksi, ja kasvun esteeksi voi nousta myös yrittäjä itse.

Esimerkiksi johtoryhmän perustaminen ja vastuun delegoiminen tulevat välttämättömäksi kasvun edistämisessä jo noin 20 henkilön kokoluokan yrityksessä. Kyse on myös organisaation kyvykkyydestä yhdessä omaksua ja toimeenpanna kunkin vaiheen kriittiset kasvutekijät.

Keskimäärin eri portailla erittäin tärkeitä kriittisiä kasvutekijöitä ovat myynti ja johtaminen, asiakashankinta sekä strategian luonti ja strategisten tavoitteiden asettaminen. Ilman näitä kriittisten tekijöiden hallintaa kasvu ei käynnisty ja yritystä uhkaa ylivelkaantuminen ja konkurssi.

Porrasmalli on kehitetty, koska julkinen tuki Suomessa painottaa vähemmistössä olevia yli 50 henkilön kokoluokan yrityksiä, korostaa teknologia-, rahoitus- ja pääomalähtöisyyttä sekä varhaista kansainvälisyyttä.

Suomessa yli 50 henkilöä työllistäviä yrityksiä on määrällisesti vain noin prosentti. Se on iso kansantaloudellinen ongelma ja estää vaurauden syntymistä ja kasvua Suomessa. Tosin ne työllistävät hiukan yli puolet yritysten työvoimasta.

Alle viisi henkilöä työllistäviä yrityksiä on noin 90 prosenttia, kun mukaan lasketaan myös maa- ja metsätalouden yritykset. Oikein suunnatut kasvutoimenpiteet loisivat tästä yritysjoukosta useita uusia työllistäviä kasvuyrityksiä, jos niin haluttaisiin päättäjien toimesta.

Kannattava kasvu edellyttää huomion kiinnittämistä liiketoimintalähtöisyyteen – jossa ratkotaan kulloisenkin yrityksen konkreettisia kehitysvaiheen ongelmia – sekä asiakaslähtöisyyteen ja yrittäjyyteen kytkeytyen.

Vallitsevissa malleissa useamman vuoden tuotekehittelyvaihe ja toiminnan tappiollisuus hyväksytään luonnollisina yrittäjyyteen kuuluvana asiantilana jopa opetus- ja kulttuuriministeriön yrittäjyyden korkeakouluopetusta ohjaavan erään keskeisen asiakirjan mukaan.

Asiakkaita ja myyntiä tärkeämpinä rahoituskanavina pidetään rahoituskierroksia ja julkista tukea. Huomiota on kiinnitetty liian vähän yritystoiminnan varhaisvaiheisiin ja kasvun pullonkaulojen tunnistamiseen yritysten sisältä päin. Kannattavan kasvun kriittisiin tekijöihin ei kiinnitetä riittävästi huomiota, eikä kriittisiä kasvun esteitä pyritä poistamaan ennakolta.

Tarvitaan myös paikallistalouteen sidottua mikroyrittäjyystutkimusta. Sitä harjoitetaan Suomessa aivan liian vähän.

Ottamalla kannattavan kasvun mallin soveltaminen lähtökohdaksi voidaan yritystoiminnan alusta asti tuottaa tulovirtaa nykyisten yritysten ja yhteiskunnan velkaantumista lisäävien yritystoiminnan edistämisen mallien toteuttamisen sijaan. Se on entistä tärkeämpää, koska toimintaympäristössä, missä muun muassa pandemiat, sodat ja muut tekijät yllättävät yrittäjän ja yritystoiminnan jatkuvasti, on kyettävä nopeasti suunnistautumaan kasvun lähteille.

Nopeatempoisuus, epävarmuus, kompleksisuus ja epäselvyys ovat osa toimintaympäristön ”uutta normaalia”, ja nostalginen paluu tasaisempiin aikoihin ei ole näkyvissä – ilman voimakasta irtaantumista globalisaatiokehityksestä.

Mallin tehokkaammalla levittämisellä ja soveltamisella voidaan luoda kymmeniä tuhansia pysyviä ja kestävästi verotuloja tuottavia työpaikkoja Suomessa jopa yhden hallituskauden aikana.

Esimerkiksi myyntiä ja johtamista, kannattavaa kasvua painottavaa ajattelutapaa voisi soveltaa oppilaitoksissa nykyisen kuolemanlaaksoa ja start up -mallia painottavan opetuksen ja kirjallisuuden sijaan.

Suomen Akatemian oma tutkimusohjelma mallin syventämiseksi edistäisi ja tehostaisi mallin vaikuttavaa käyttöä koko kansantaloudessa.

Yrjö Myllylä

YTT, toimitusjohtaja

RD Aluekehitys Oy, senior-asiantuntija

Jari Kaivo-oja

HTT, YTM, dosentti, tutkimusjohtaja

Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun kauppakorkeakoulu