Vaikuttavuutta kaupan päälle

Mielipide

10.12.201801:00

Kolumni

Kimmo Lundén

Kun julkisen sektorin ongelmat ulottuvat yli vuotuisen budjetin, raamien, hallinnonalakohtaisten siilojen, tehdyt ratkaisut ovat jääneet tulipalojen sammutteluksi, osaoptimoinniksi ja syvimpien kuoppien paikkailuksi.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa henkilön syrjäytymiseen johtanut polku jää selvittämättä ja mielenterveyden ongelmia hoidetaan vasta diagnosoinnin jälkeen. Ennaltaehkäisy olisi mahdollista, mutta se edellyttää ajattelutavan ja varainkäytön uudelleen ohjaamista, edes osittain.

Työkalu on jo olemassa.

"Vaikuttavuusinvestoinnissa sijoittajat, julkinen sektori ja palvelujen tuottajat saadaan yhteen. Yhteiskunnallinen hyöty saadaan tällä mallilla myös sijoittajalle taloudellisesti järkeväksi."

Sitran projektijohtaja Mika Pyykkö totesi haastattelussani näin jo runsaat kolme vuotta sitten. Suomen Itsenäisyyden juhlarahastolla Sitralla ja Pyyköllä on missio, joka jatkuu yhä: vaikuttavuusinvestointi ja sen rahoitusmalli SIB (Social Impact Bond) ovat todistaneet toimivansa.

SIB-mallia kokeillaan Suomessa kahdessa projektissa ja uusia hankkeita on valmisteilla. Vaikuttavuutta ja yhteiskunnallisten ja inhimillisten kustannusten välttämistä tavoitellaan muun muassa maahanmuuttajien ja pitkäaikaistyöttömien työllistämisen edistämiseen sekä nuorten syrjäytymisen ja ympäristöongelmien ehkäisyyn.

Tampere, Hämeenlinna ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliitto olivat ensimmäisiä julkisia tahoja, jotka ottivat yksityisen rahastoyhtiön sijoittajineen rahoittamaan hankkeita. Tavoitteiden toteutuessa koko yhteiskunta säästää selvää rahaa, inhimillisistä kustannuksista puhumattakaan.

Esimerkiksi yksi lapsen huostaanotto maksaa kunnalle Lastensuojelun keskusliiton laskelmien mukaan jopa 130 000 euroa vuodessa. Jos SIB-mallilla rahoitetulla ohjelmalla kunta pystyy ajoissa ehkäisemään vaikka kymmenen huostaanottotapausta, säästö olisi 1,3 miljoonaa euroa vuodessa.

Mallissa kunta ostaa tuloksia, mitatuilla ja todennetuilla tuloksilla sijoittaja saa korvauksen pääomalleen ja kansantalous tienaa ulkoisvaikutuksilla ilman taloudellista riskiä ja lisävelkaantumista.

Tämä kaikki edellyttää kuntapäättäjiltä uutta ajattelua, johtajuuttakin. Vanhasta budjettiraamista on vaikea oppia ulos.

Ei Sitra tätä itse ole keksinyt, vaan rahasto on tuonut maailmalla jo käytössä olevan mallin Suomeen. Epiqus-rahasto on kerännyt pääomia, jolla rahoitetaan ja edistetään työhyvinvointia, maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä sekä lapsiperheiden ja nuorten hyvinvointia.

Konkreettisesti, tuloksia mitaten ja tarpeeseen.

Vaikuttavuusinvestoimisen kansallinen ohjausryhmä esittää, että Suomeen perustetaan valtioneuvoston yhteinen ja yli vaalikausien toimiva tulostenhankintarahasto viimeistään kevään 2019 eduskuntavaalien jälkeen.

Valtion kehitysyhtiö Vake on pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen luoma 2,5 miljardin euron sijoituskummajainen, jonka sijoituksista ei vielä ole tietoa.

Voisiko Vake toimia kuten SIB-rahasto, vaikuttaa oikeasti yhteiskuntaan ja panna ne taseet tuottamaan?