Yliö: Vesiensuojelussa peräänkuulutetaan konkreettisia toimia – pieniä ja isoja

Syysviljapeltoja eli talviaikaista kasvipeitteisyyttä sekä suojakaistoja, molemmat vesien tilaan vaikuttavia toimia. Kuvituskuva. Kuva: Markku Vuorikari

Meneillään oleva talvi ei ole talvelta tuntunut eteläisessä Suomessa. Marraskuun runsas lumisade ja sitä seurannut vesisade sai joet tulvimaan. Lisää vesisateita on piisannut, eikä helmikuun puoliväliin mennessä ole ollut pakkaspäiviä nimeksikään, lumipeitteestä puhumattakaan.

Alkutalven sateet ovat haastaneet monella tavalla – ei vähinten vesiensuojelua. Kun maa ei ole juuri roudassa ja on lumetonta, sateet ja pelloille nouseva vesi pyyhkäisevät mukanaan maata ja ravinteita. Samalla valuu viljelijöiden euroja, kun kallisarvoiset ravinteet kulkeutuvat veden mukana vesistöihin ja mereen.

Ilmastonmuutoksen myötä nyt koetut sääolosuhteet tulevat ennusteiden mukaan yleistymään.

Saaristomeren tila kiinnostaa ja huolettaa laajasti, ja jokaisen oma lähivesistö on myös tärkeä. Monet kaipaavat konkreettisia maatalouden vesiensuojelutoimia.

Niitä kuitenkin tehdään, on tehty jo pitkään. Ilman toimia tilanne meressä ja vesistöissä olisi kehnompi. Työ jatkuu, ja on tärkeää myös kertoa käytännön toimista laajasti, jotta viljelijöiden tekemä vesiensuojelutyö tunnistetaan paremmin.

MTK, MTK-Varsinais-Suomi ja Varsinais-Suomen ely-keskus kokosivat 26 maatalouden vesiensuojeluvinkkiä avaamaan konkreettisia toimia, joilla viljelijät vähentävät ravinteiden kulkeutumista vesistöihin. Samalla saadaan viljelyhyötyjä, sillä peltojen hyvä vesitalous ja muu kasvukunto, viljelykierto ja valuma-alueella tehtävä vesienhallinta parantavat myös viljelyvarmuutta ja satoja.

Vinkit kuvaavat, kuinka monin eri tavoin viljelijät voivat tehdä vesiensuojelutoimia. Osa niistä on isompia ja vaatii enemmän suunnittelua, aikaa ja rahaakin, osa pienempiä ja helpommin toteutettavia.

Maataloudessa vesiensuojelua toteutetaan muun muassa lisäämällä ja kohdentamalla talviaikaista kasvipeitteisyyttä, tekemällä tarkkaa viljelysuunnittelua, kierrättämällä ravinteita, huolehtimalla pellon vesitaloudesta, vähentämällä tulvahaittoja, perustamalla suojavyöhykkeitä tai käyttämällä maanparannusaineita. Myös pellolla liikkuvien koneiden rengaspaineita säätämällä voidaan vaikuttaa pelloilta lähtevään kuormitukseen.

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset ovat hitaita, mutta määrätietoisella työllä voidaan saavuttaa tuloksia. Esimerkiksi kipsiä on levitetty 67 500 hehtaarille, mikä on vähentänyt fosforikuormitusta 110 000 kilolla.

Somekampanjaksi kootuista 26 maatalouden vesiensuojeluvinkistä viljelijät voivat katsastaa, kuinka hyvin toimet ovat omalla tilalla käytössä. Muiden toivotaan saavan vinkeistä nykyistä paremman kuvan maatalouden vesiensuojelun kirjosta.

Vinkkejä julkaistaan kahden viikon välein MTK:n, MTK-Varsinais-Suomen ja Varsinais-Suomen ely-keskuksen sosiaalisen median kanavissa koko vuoden 2025 ajan.

On tärkeää muistaa, että vesien tilaan vaikuttavat myös muut toiminnot kuin maatalous. Kaikella maankäytöllä on vaikutusta eikä kuormitusta koskaan saa täysin nollaksi.

Turvemaan metsien vesistövaikutukset ovat nousseet yhä enemmän esiin. Myös kivennäismaalla metsätaloustoimien toteutustapaan ja ajoitukseen on kiinnitettävä yhä enemmän huomiota muun muassa leudontuvien talvien takia.

Taajamien ja muiden alueiden hulevedet vaikuttavat osaltaan vesistöjen tilaan, samoin ranta-asuminen, veneily ja matkailu. Pistekuormitusta on vähennetty muun muassa jäteveden puhdistamojen puhdistustehoa parantamalla, mutta edelleen tapahtuu ylivuotoja erityisesti häiriötilanteissa. Teollisuuslaitosten päästöille määrätään rajoituksia ympäristöluvissa, mutta päästöttömiä eivät nekään ole. Eri alojen yritystoiminnan vesivastuullisuus on osa vastuullisuustyötä. Yritykset voivat vaikuttaa vesien tilaan, niin hyvässä että huonossa.

Eri toimijoiden vesiin liittyviä tarpeita ja vesiensuojelun mahdollisuuksia yhteensovitetaan valuma-aluesuunnittelussa. Tämä tehostaa vesiensuojelutoimien vaikuttavuutta.

Suurten jokien tulvimista on vaikeaa hallita, mutta monilla toimilla eri puolilla valuma-aluetta pystytään paikallisesti vaikuttamaan veden virtaukseen ja nousemiseen pelloille sekä vähentämään pääuoman tulvimista.

Viivyttämällä vettä valuma-alueella voidaan varautua kasteluun kuivina kausina.

Valuma-alueiden kokonaisvaltainen tarkastelu on tärkeä työkalu niin maatalouden vesiensuojelun, kestävän maatalouden kuin vesienhallinnankin näkökulmasta.

Essi Hillgren

ohjelmapäällikkö

Saaristomeri-ohjelma

Varsinais-Suomen ely-keskus

Airi Kulmala

asiantuntija (ympäristö)

MTK