Lukijalta: Pitää uskaltaa ajatella itse

En juuri seuraa päivälehtiä tai televisiota. Näin en tule vedetyksi median muun muassa tauti- ja sotauutisoinnillaan vahvistamaan kollektiiviseen pelkokenttään. Jos kannan tuota pelkoa varsinkin tiedostamattani, en pysty ajattelemaan selkeästi ja itsenäisesti. Jos pelkään, omaksun helposti muualla määritellyt kannat ja todellisuuskuvaukset omakseni.

Miten määräytyy uutislähe­tysten sisältö? Ehkäpä meitä epätoivoon ja masennukseen painavan uutisoinnin taustalla on myös toimittajilla kyvyttömyyttä katsoa asioita erilaisista näkökulmista. Entä mikä on median vastuu?

Nyt pelkokerroin-ottelu jatkuu sotauutisoinnin ja turvallisuuspoliittisen pohdinnan kentällä.

Liitoissa isot ajavat etujaan yli pienten. Euroaikana suomalaisten kotitalouksien käytössä olevan varallisuuden kehitys on ollut selvästi heikompaa kuin muissa Pohjoismaissa. Huoltovarmuus on kärsinyt suuresti Venäjä-pakotteiden ja pelolla rakennetun ilmasto­politiikan myötä. Jos huoltovarmuus rakennetaan muulle kuin realiteeteille, niin kenraali Talvikin sitten meitä vielä opettaa lisää.

Jatkosodan jälkeen harjoitettu realistinen politiikka tuotti tuloksia. Saimme kasvattaa itsemme suomalaisiksi, luoden omaehtoista kulttuuria myös joltisessa taloudellisessa vauraudessa verrattuna itäblokkiin.

Tiedetään myös, että solmukohdissa, joissa suurvalloilla on intressejä, demilitarisaatio on luonut alueelle stabiliteettiä. Tästäkin huolimatta haemme nyt ratkaisua sotilasliittoon liittymisestä.

Ajatuksena itsenäisyyden turvaamaan pyrkivän Suomen demilitarisointi on lähes yhtä mahdoton kuin rauhan rakentaminen Naton laajentamisella myös täältä Pietarin portille.

Suomi on syntynyt yhteydessä luontoon ja suomalaiset ovat ennenkin selvinneet reaaliteettien suossa. Uudistetaan siis ennen kaikkea liitto itsemme ja luontomme kanssa.

Heli Kananen

Kiuruvesi