Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • KOLMEN KUUKAUDEN POIKKEUSTILA

    Hanna Avellanin ja Teemu Lehtimäen kuopus Aleksi säästyi onneksi vatsataudilta.
    Hanna Avellanin ja Teemu Lehtimäen kuopus Aleksi säästyi onneksi vatsataudilta. 
    Eero Lehtimäestä tuli kolmen kuukauden aikana tottunut pulloveden käyttäjä ja käsienpesun ammattilainen.
    Eero Lehtimäestä tuli kolmen kuukauden aikana tottunut pulloveden käyttäjä ja käsienpesun ammattilainen. 

    Keskiviikkona 28. päivä marraskuuta eräässä vesilaitoksessa tapahtuu pieni, mutta kohtalokas virhe. Muuan venttiili, jollaista ei jälki- käteen ajateltuna olisi pitänyt olla olemassakaan, jää vahingossa auki. Loppu onkin historiaa.

    Torstaina 29. päivä marraskuuta Teemu Lehtimäki ja Hanna Avellan rentoutuvat kylpylässä poikiensa Eeron, 4, ja Aleksin, 6kk, kanssa. Polskimisen päätteeksi he haukkaavat kanttiinissa juustosämpylät ja suuntaavat raukein mielin kotiinsa Nokian keskustaan.

    Keittiössä Teemu laskee kraanasta vettä. Vesi on sameaa ja lasin pintaan nousee sankka vaahto, kuin saippuaa. Hän laskee vettä myös kulhoon ja pistää mikroon. Eeron on aika saada puuroa.

    Mikrossa vaahto kiteytyy ja tiivistyy kulhon pohjalle ruskeiksi kikkareiksi. Teemu ihmettelee ja haistaa vettä. Se ei haise miltään. Varmuuden vuoksi hän lähtee kuitenkin hakemaan vettä muutaman kilometrin päästä isänsä maatilan kaivosta. Nokian jätevesilaitos sijaitsee 1,5 kilometrin päässä.

    Yöllä alkavat vatsanväänteet. Pikku-Eerolta pääsee oksennus toisensa jälkeen sänkyyn ja Teemu juoksee solkenaan vessassa. Ensimmäinen ajatus on, että sämpylöissä oli jotakin vikaa. Ajatus saastuneesta vedestä on suomalaisille mahdoton.

    Siskon vauva joutui tiputukseen

    Vasta parin päivän viiveellä onnettomuudesta nokialaisille valkeni, että kraanasta pulppusi jätevettä. Niin sanotusta teknisestä vedestä oli poistettu ainoastaan kiinteä aines. Bakteereita mahtui lasilliseen miljoonittain, eikä kiehauttamisestakaan ollut hyötyä.

    Teemu sairasti yhteensä puolitoista viikkoa. Useita eri taudinaiheuttajia sisältänyt cocktail aiheutti kaikkien aikojen ripulin. Eero ja Hanna oksensivat vuorokauden läpeensä. Kaikeksi onneksi rintaruokinnassa ollut Aleksi säästyi taudeilta kokonaan.

    Toisin kävi Teemun siskon perheelle. Heidän kymmenkuinen vauvansa vietti Tampereen keskussairaalassa yli viikon tiputuksessa. Lapsesta löytyi kolme taudinaiheuttajaa: rotavirus, kampylobakteeri ja adenovirus. Kaikki hengenvaarallisia pienessä, herkästi kuivuvassa elimistössä.

    Teemun mukaan haastavaa oli saada myös 4-vuotias Eero juomaan riittävästi mehua. Oksennettuaan kerta toisensa jälkeen kaiken ulos lapsi itse ehdotti maidon kokeilemista.

    ”Jos se edes pysyisi sisällä.”

    Hannalle norovirus aiheutti niin kovat kouristukset ja heikotuksen, että hän toivoi sairaalahoitoa. Silti hän kokee päässeensä vähällä. Osa nokialaisista on edelleen sairaana. Kymmenille on puhjennut jälkitauteja, muun muassa niveltulehdusta.

    Pyykit ja pojat pestiin Tampereella

    Rajuimman sairastamisen jälkeen perheessä alkoi armoton pyykki- ja tiskisavotta. Kuukauden ajan kaikki pestävä pakattiin auton takakonttiin ja kiikutettiin Hannan äidin luo Tampereelle. Vaippaikäistä lasta hoitaessa juoksevan veden puute oli erityisen haastavaa.

    Vuoden vaihteessa aikuiset uskalsivat jo käydä kotona suihkussa, mutta lasten peseytymiseen veden klooripitoisuus oli liian korkea.

    ”Suihkussa käydessä koko talo haisi uimahallille”, Teemu kuvailee. Moni nokialainen sai kloorista ihottuman. Siitä huolimatta vedessä oli edelleen norovaara. Käsienpesun jälkeen kädet piti vielä desinfioida. Tartuntavaaran takia lasten kerhot ja juhlat peruttiin.

    Käyttövesi kannettiin kanistereissa kotiin viereiseltä urheilukentältä.

    ”Nyt vasta tajuaa, kuinka paljon talouksissa kuluu normaalisti vettä. Kymmeniä litroja päivässä joka tapauksessa”, Teemu pohtii useiden viikkojen kanisterirumbaa.

    Hanna kertoo keittäneensä jopa siivousveden ennen käyttöä, sillä norovirus voi tarttua pöydän pinnasta vielä parin viikon kuluttua.

    Tieto kulki hitaasti

    Nokialaiset ovat vihaisia tiedon pihtaamisesta. Etenkin siitä, että tieto vesilaitoksella keskiviikkona sattuneesta vahingosta tuli julkisuuteen vasta perjantaina. Miksi ihmisten annettiin nauttia jätevettä kaikessa rauhassa monta päivää? Ajatus siitä, että vatsatautinen juo vaivoihinsa saippuaa ja ulostetta, on kerrassaan puistattava.

    Moni asukas kerkesi soittaa vesilaitokselle kertoakseen, ettei vesi ole normaalia.

    ”Sieltä vastattiin vain, että kaikki on kunnossa”, Teemu hämmästelee.

    Tosin vesilaitoksellakaan ei aluksi älytty, että näin voi käydä. Laitos hoiti ensin väärää vikaa, koska siellä luultiin veden sameuden johtuvan uuden putken avaamisesta Tampereelta Nokialle. Todellisuudessa kuuluisa venttiili oli jäänyt auki ja jopa 6 000 ihmistä sairastui.

    Virallista anteeksipyyntöä asukkaat saivat odottaa reilut kolme kuukautta. Jälkipyykin pesemiseksi asukkaille järjestettiin keskusteluilta maaliskuun toisella viikolla. Korvauksia on hakenut tähän mennessä noin tuhat yksityistä henkilöä. Seuraavaksi hakuvuorossa ovat yritykset ja teollisuus, jotka ovat kärsineet myös imagotappioista. Työntekijät sairastelivat ja asiakkaat karttoivat paikkakuntaa.

    Tämän hetken arvion mukaan vesikriisin kustannusten pelätään nousevan jopa 6 miljoonaan euroon.

    Huumori parantaa henkiset haavat

    Teemun mielestä puskaradio oli vesikriisin aikana paras keino saada informaatiota. Toki huhupuheitakin oli. Kuten, että nokialaisia ei ole päästetty muilla paikkakunnilla kylpylöihin. Kuuleman mukaan myös koiria ja kissoja sairastui. Jotkut eläimet kieltäytyivät juomasta saastunutta vettä, mistä omistajat päättelivät jonkin olevan vialla.

    Kaupungilla liikkuu myös erilaisia arvioita, kuinka moni kuolemantapaus liittyy vesikriisiin. Joulukuussa kunnassa kuoli kaksi kertaa enemmän ihmisiä kuin edellisinä vuosina keskimäärin, mutta Teemu itse suhtautuu varovaisesti tilastoihin. Kuolleiden joukossa kun oli myös vesikriisialueen ulkopuolella asuneita.

    Ennemmin häntä kiinnostaisi tietää, mitä kaikkea asukkaille juotettiin. Ajatus alkueläimistä kuvottaa erityisen paljon.

    Teemun mukaan teknisen veden likaisuus yllätti jopa tutkijat: ”Ajatella, että niin bakteeripitoista vettä lasketaan vesilaitoksilta normaalisti vesistöihin.”

    Kuten moneen muuhunkin vaivaan, myös vesikriisistä toipumiseen on auttanut huumori.

    ”Tampereella sanotaan moro, moro ja Nokialla noro, noro”, Hanna letkauttaa.

    Kraanavesi ei maistu vielä

    Teemun mielestä tapauksessa piilee positiivinenkin puoli. Nyt kaikki Suomen vesilaitokset tiedottavat kilpaa jokaisesta pienestäkin häiriöstä ja ainakin Nokialla vesijohtovesi on tutkitumpaa kuin koskaan.

    Tämän ajatuksen voimalla Teemu maistaa kodissaan kraanavettä maaliskuun 17. päivä, yli kolmen kuukauden tauon jälkeen.

    ”Raikasta ja hyvää”, kuuluu arvio.

    Hanna ja pojat tukeutuvat vielä jonkin aikaa pulloveteen, vaikka sen jakelu kunnassa loppui muutama päivä aiemmin. Kynnys aloittaa veden juominen on korkea. Puistatuksen taudin aiheuttajaa kohtaan ymmärtää jokainen vatsataudin sairastanut.

    Nokialaisten luottamus puhtaaseen veteen on kärsinyt kovan kolauksen.

    ”Nyt vasta tajuaa, kuinka paljon talouksissa kuluu normaalisti vettä.”

    Lähde: KANSANTERVEYSLAITOS

    NÄISSÄ EPIDEMIOISSA on sairastunut ainakin 16 800 ihmistä.

    SAIRASTUMISIA AIHEUTTAVAT eniten norovirukset, yli 72 prosenttia sairastapauksista, ja kampylobakteerit, 27 prosenttia tapauksista.

    Frank Chmura / Lehtikuva