Yliö: EU:lla ja Suomella on velvollisuus toimia Israelin miehityksen lopettamiseksi

Asuintalon rauniot Gazassa Israelin pommitusten jäljiltä. Kuva: Eyad Baba

EU:lla ja Suomella on laillinen velvollisuus sekä kansalaistensa tuki omaksua tiukempia toimia kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien puolustamiseksi Israel-Palestiinassa. Israelin suurimpana kauppakumppanina EU:lta löytyy konfliktin ratkaisun edistämiseksi vipuvoimaa, jos se on valmis sitä käyttämään.

Israel-Palestiina-konfliktin ratkaisemiseen tähtäävä poliittinen prosessi on kansainvälistymässä samalla kun kansainvälinen paine palestiinalaisten ihmisoikeuksien toteutumiseksi on kasvussa, mukaan lukien kansalaismielipiteen suunnalta. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan suomalaisista 55 prosenttia haluaa asettaa Israelille talouspakotteita vastauksena palestiinalaisalueiden laittomalle miehitykselle.

Suomalaisten näkemykset voidaan nähdä osana euroopanlaajuista trendiä, jossa kansalaisten tuki palestiinalaisten ihmisoikeuksia vahvistavalla ulkopolitiikalle on vankkaa. Kansalaiset vaikuttavatkin olevan valmiita poliittisia päättäjiä tiukempiin toimiin ihmisoikeuksien puolustamiseksi alueella.

Saman tutkimuksen mukaan yli 60 prosenttia suomalaisista haluaa asettaa Israelin johdon syytteeseen Gazan konfliktissa tehdyistä sotarikoksista. Löydös on erityisen kiinnostava ottaen huomioon, että Israel on Suomen asekauppakumppani. Suomalaisten suhtautuminen sotaa käyvän asekauppakumppanin tekemiin sotarikoksiin vaikuttaa olevan ennen kaikkea arvopohjainen.

Aihe on myös sikäli ajankohtainen, että Kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjä on hakenut pidätysmääräyksiä Hamasin ja Israelin johtajille sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan.

Kuluneen vuoden aikaan, kansainvälinen huomio on kiinnittynyt Gazaan. Israel on yli vuoden ajan moukaroinut Inkoon kokoista kaista-aluetta yli 75 000 tonnilla räjähteitä ja tappanut yli 40 000 gazalaista, joista suuri osa on naisia ja lapsia.

Pommitukset ovat aiheuttaneet monella mittarilla ennennäkemätöntä inhimillistä kärsimystä siellä asuvalle siviiliväestölle ja tuhoa kaistan siviili-infrastruktuurille.

Useat arvovaltaiset asiantuntijat pitävät Israelin toimia kansanmurhana. Samaa mieltä ovat monen EU-maan kansalaiset. Esimerkiksi italialaisista ja ruotsalaisista lähes puolet ovat sitä mieltä, että Israel syyllistyy kansanmurhaan.

Konfliktin juurisyy eli palestiinalaisalueiden miehitys on jatkunut yli 57 vuotta. Miehitys rikkoo maa-alueiden anastamisen kieltoa ja evää palestiinalaisilta itsemääräämisoikeuden, mukaan lukien oikeuden omaan itsenäiseen ja suvereeniin valtioon. Kansojen itsemääräämisoikeus ja maa-alueiden anastamisen kielto ovat kansainvälisen oikeuden kantavia periaatteita.

Kansainvälisellä yhteisöllä on yhteinen vastuu sääntöperustaisen maailman peruspilareiden ylläpitämisessä sekä velvollisuus toimia silloin, kun niitä rikotaan räikeästi.

Kansainvälisen oikeuden näkökulmasta Israel-Palestiina konfliktin ratkaisun perusperiaatteista on vallinnut yhteisymmärrys jo vuosikymmenten ajan. Kansainvälisen yhteisön, mukaan lukien EU:n ja Suomen, kanta on, että palestiinalaisille kuuluu itsemääräämisoikeus Länsirannalla, mukaan lukien Itä-Jerusalemissa ja Gazassa.

Tätä konsensusta ilmentää YK:n yleiskokouksen vuosittaiset äänestykset kahden valtion ratkaisusta. Vuoden 2023 joulukuussa YK:n yleiskokous äänesti päätöslauselmasta, jossa vaadittiin palestiinalaisten itsemääräämisoikeuden toteutumista, Israelin miehityksen lopettamista ja palestiinalaisvaltion perustamista. Päätöslauselma hyväksyttiin äänin 172 puolesta ja 4 vastaan. Päätöslauselmaa vastustivat Israel, Yhdysvallat, Mikronesia ja Nauru.

Vuoden 2024 syyskuussa YK:n yleiskokous asetti vuoden takarajan Israelin vetäytymiselle sen miehittämiltä palestiinalaisalueilta. Päätös nojasi YK:n kansainvälisen tuomioistuimen heinäkuussa antamaan neuvoa-antavaan kantaan, jonka mukaan Israelin miehitys on laiton.

Yleiskokous on kutsunut koolle kansainvälisen konferenssin päätöslauselman toimeenpanemiseksi. EU:lla ja Suomella on velvollisuus tukea tätä YK-vetoista prosessia.

Oikeudenmukainen ja kestävä rauha voi syntyä ainoastaan kansainvälisen oikeuden pohjalta. Voidakseen olla jatkossakin sääntöperustaisen maailman uskottava puolestapuhuja EU:lta tarvitaan näiden periaatteiden ja arvojen puolustamiseksi nyt kiireellisesti toimia.

Ensimmäisten toimien joukossa on syytä olla EU:n ja Israelin välisen assosiaatiosopimuksen jäädyttämisen arviointi, kuten Espanja ja Irlanti ovat viimeksi lokakuussa vaatineet. Myös tuontikielto Israelin laittomista siirtokunnista sekä Israelin kanssa käytävä asekauppa tulee ottaa tarkasteluun.

Keinovalikoima on laaja ja arvopohjaiselle ulkopolitiikalle Lähi-idässä on kansalaisten vankka tuki.

Johannes Hautaviita

vaikuttamisviestinnän asiantuntija

suomalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo