Puun pystykauppa on korruptiota

Pystykauppa on täydellinen – ehkä paras – korruptiota aiheuttava ja ylläpitävä järjestelmä. Näin raju arvio pystykaupasta esitetään englanninkielisessä metsätalouden oppikirjassa, jota metsänhoitajiksi opiskelevat ovat lukeneet kurssikirjana Suomessakin.

Samaan arvioon olen päätynyt omissa tutkimuksissani..

Korruption ydin ovat piilotetut kaupat ja kauppahinnat. Pystykaupassa metsänomistaja myy metsäyhtiölle puuta ja ostaa yhtiöltä korjuutyötä. Puu korjataan puunmyyjän rahalla. Yhtiö päättää oman palkkansa ja perii sen myyjältä pimeästi.

Korjuun kustannukset vähennetään etukäteen puunmyyjän bruttotulosta, puun tehdashinnasta. Myyjä ei tiedä bruttotuloaan eikä siitä tehtyä kuluvähennystä. Hänelle ilmoitetaan vain jäännös, jota nimitetään puun kantohinnaksi.

Piilotetulla kuluvähennyksellä säädellään kantohintaa, jolla ohjataan puunmyyjän käyttäytymistä. Pystykauppoihin ohjataan nollaakin pienemmällä kuluvähennyksellä eli kantohintaa pienemmällä tienvarsihinnalla. Puunmyyjä ohjataan avohakkuisiin sisällyttämällä piilotettuun kuluvähennykseen ilmaisen metsänviljelyn kustannukset tai alihinnoitellun viljelyn tappio.

Puunkorjuusta puuttuu korjuun kannattavuudesta vastaava toimija. Yhtiön metsäosastolla ei ole vastuuta korjuun kannattavuudesta, koska kustannukset peritään puunmyyjältä.

Metsäosastolla ei ole kannattavuusvastuuta myöskään yhtiön puukustannuksista, sillä sen hankkima puu luovutetaan tehdasosastolle hankintakustannuksilla.

Kannattavuusvastuun puuttuminen on vääristänyt talouden peruskäsitteetkin. Tehokkuus ymmärretään määrätehokkuudeksi kustannustehokkuuden sijasta. Puunkorjuun tehokkuutta mitataan työtunnin kuutiometreillä kuutiometrin kustannusten sijasta.

Väärin ymmärretty tehokkuus toi metsiin raskaat metsäkoneet 1960-luvulla. Maataloustraktori syrjäytettiin puunkorjuusta, vaikka se taksataulukoidenkin mukaan oli metsäkonetta edullisempi. Kun maksaja - puunmyyjä - ei valinnut urakoitsijaa kuutiometrien määrän vaan matalien kustannusten perusteella, hänet eristettiin puunkorjuusta puun pystykaupoilla.

Metsäkonetta mainostettiin edistyksenä. Todellisuudessa se romahdutti maan elinkeinoelämän, niin kuin muutkin tunnetut edistyksen harppaukset. Kymmenet tuhannet maatilayritykset lopettivat toimintansa ja tilojen väki muutti Ruotsiin ja kaupunkeihin Suuressa muutossa. Maatilayritysten syrjäyttäminen puunkorjuusta on ollut maan talouselämän kaikkien aikojen suurin moka.

Pystykauppa tulee kieltää kilpailulain vastaisena kauppatapana. Metsäyhtiöt voivat korjata tienvarsikauppojen puuta korjuusopimuksilla niin kuin Ruotsissakin.