Lukijalta: Poliitikot keskittyivät väärään asiaan, kun he vetosivat ennallistamisen kustannuksiin
Jokainen ennallistamiskohde on valittava huolella ja toimet suunniteltava tarkoin. Koska ennallistaminen usein vain huonontaa luonnontilaa, olisi parempi käyttää raha tällä hetkellä kiireellisempiin kohteisiin, vaikkapa terveydenhuoltoon.
Seppo Vuokon mielestä esimerkiksi uittoa varten peratut purot ja joet olisivat järkeviä ennallistamiskohteita. Kuva: Marita WaenerbergOli varmaan harkitsematonta, että Suomi vastusti ennallistamisasetusta niin vahvasti vetoamalla sen Suomelle aiheuttamiin suhteettoman suuriin kustannuksiin. Poliitikkojenkin olisi pitänyt keskittyä vastustuksessaan asetuksen sisältöön: se on järjetön.
On toki järkeviäkin ennallistamiskohteita kuten uittoa varten peratut purot ja joet tai ojitetut suot, mutta kaikkiin eliöyhteisöihin suunnattu kaavamainen mammuttisuunnitelma ei ole mielekäs. Jokainen ennallistamiskohde on valittava huolella ja toimet suunniteltava tarkoin.
Asetuksen perusteluissa sanotaan toimien tuottavan moninkertaisen hyödyn kustannuksiin verrattuna, mutta ei kyllä kerrota, miten hyödyt syntyvät ja kenelle ne kertyvät.
Ennallistamiseen käytetyt miljoona tulevat jostakin ja menevät jonnekin, eivät suinkaan ennallistettavaan kohteeseen, vaan siellä työtä tekevien taskuun: suunnitteluun, matkakuluihin, työkoneisiin, niiden polttoaineisiin, käyttö- ja korjauskuluihin. Ennallistaminen tekee Suomesta konsulttien kultamaan.
Usein ennallistamistoimet ovat vain lisäkuorma ympäristölle. Aina kun raha liikkuu, luonto kärsii. Raha kyllä kasvattaa bruttokansantuotetta ja ehkä parantaa hyvinvointiakin, mutta kaikki raha kasvattaa kulutusta. Sen taas maksaa luonto ilmaston lämpenemisenä, hiilidioksidimäärän kasvuna ja lisääntyneenä luonnonvarojen käyttönä. Jos Suomen luonto joskus hyötyykin, luonnontila heikkenee vastaavasti jossakin muualla.
Luonto itse on hyvä ennallistaja. Jos maaperään ei ole kajottu, ihmistoiminnan näkyvät jäljet katoavat sadassa vuodessa. Ennallistamisessakin pysyviä ovat vain maaperätyöt, kasvipeitteen muutokset luonto korjaa omaan tapaansa. Lajiston muutokset ja kasvipeitteen kehitys (metsän sukkessio, soiden rahkoittuminen tai vettyminen, rantaluhtien ruovikoituminen ja pusikoituminen) eivät ole luontotuhoa, vaan luonnon omia kehityskulkuja.
Koska ennallistaminen usein vain huonontaa luonnontilaa, olisi parempi käyttää raha tällä hetkellä kiireellisempiin kohteisiin, vaikkapa terveydenhuoltoon.
Seppo Vuokko
tietokirjailija
Savitaipale
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
