Outo ja alistava äänestys ei sovi kuntaliitoksiin

Kaupunkiseutujen lähikuntien pakkoliittämiselle toisiinsa näytettiin vihreää valoa lakiluonnoksen myötä. Eräs tärkeä kysymys on, kuinka pakkoliitokset saadaan onnistumaan käytännössä ja kuinka ne toteutetaan. Kuntalaisten mielipiteen kysyminen äänestäen on mielestäni tärkeää.

On mietittävä erittäin tarkkaan kuinka äänestys järjestetään. Täysin yhtäläinen äänestystulos voidaan nimittäin tulkita kahdella täysin erilaisella matemaattisella tavalla. Kuinka se on mahdollista?

Oletetaan, että toisessa kaupunkiseudun alueen kunnassa olisi 10 000 ja toisessa 120 000 asukasta. Nämä kaksi kuntaa järjestäisivät kuntalaisille äänestyksen.

Jos nämä äänet lasketaan yhteen yhteisessä äänestyksessä, enemmistön eli isomman kunnan kanta voittaisi aina. Eli käytännössä pienen kunnan äänillä ei olisi mitään merkitystä. Ei edes silloin, kun kaikki pienen kunnan kansalaiset äänestäisivät samalla tavalla. Heidän äänestyksen painoarvo olisi vain alle 10 prosenttia.

Jos kansanäänestys järjestetään kuntaliitosasioista kahdessa kunnassa, on mielestäni tärkeää, että tulos lasketaan kummassakin kunnassa täysin erillisenä. Tällöin molempien kuntien painoarvo olisi 50 prosenttia. Eli päätösvaltaa olisi tasan puolet kummassakin.

Kunnan koolla ei olisi merkitystä, vaan yksi kunta olisi yksi täysivaltainen yksikkö. Eli äänet laskemalla nähtäisiin, montako prosenttia kannattaisi liitosta ja montako ei. Näin saataisiin prosentuaalinen osuus mielipiteestä. Jos alle puolet äänestäjistä pienessä kunnassa kannattaisi liittymistä, olisi pienen kunnan vastaus kielteinen liitokseen.

Samoin ison kunnan äänet laskettaisiin ja prosenttiosuus eri kantoihin. Molempien kuntien prosenttiosuuksia vertaamalla saataisiin yhteistulos.

Vastaavasti kolmen kunnan liitoksessa olisi vaikutusvaltaa yhdellä kunnalla kolmasosa kunnan koosta riippumatta. Jos kuntia olisi liittymässä yhtä aikaa neljä, olisi yhden kunnan vaikutusmahdollisuus 25 prosenttia eli neljäsosan.

Kunnat ovat erillisiä siihen asti, kunnes kuntaliitos on voimassa. Siksi äänestystä ei voi mielestäni yhdistää, vaan ne pitää järjestää erikseen. Kuntien omaisuuskaan ei ole kahden kunnan yhteistä ennen yhdistymistä. On perusteltua järjestää liittyvissä kunnissa toisistaan erillinen äänestys.

Kunta on yksi kokonainen yksikkö kunnan koosta riippumatta.

Äänestyksessä ei siis ole oikein, mikäli pientä kuntaa kohdellaan jo ennen liittymistä toisen kunnan kunnanosana. Vasta liittymisen jälkeen liitoskunnat ovat yhtä ja samaa kuntaa.

On tehty laskemia, ettei kuntaliitoksista aina tulekaan oletettua hyötyä. Arkijärjellä ajateltuna pakkoliitoksissa onnistumisen mahdollisuudet olisivat luultavasti vielä heikommat.