Yliö: Geopolitiikkaa EU-viljelijöiden kustannuksella – kun pelataan eri säännöillä, tasavertaisen kilpailuasetelman rakentaminen on vaikeaa

Nautoja laitumella Brasiliassa. Kuvituskuva. Kuva: Tuulikki Viilo

EU aloitti 25 vuotta sitten neuvottelut Mercosur-maiden eli Argentiinan, Brasilian, Paraguayn ja Uruguayn kanssa. Matkan varrella Venezuela on vaihtunut Mercosur-yhteisössä Boliviaksi.

Viisi vuotta sitten komissio sai aikaiseksi neuvottelutuloksen. Ratifiointi törmäsi Amazonin alueen metsäpaloihin, luontokatoon ja erityisesti Ranskan vastustukseen.

Nyt viisi vuotta on kulunut keskustellessa ympäristöasioiden lisäpöytäkirjoista ja kompensaatioista. Ratkaisua haetaan edelleen. Mercosur-maiden maataloustuotteiden viejät haluavat pääsyn EU:n maksukykyisille markkinoille, EU haluaa auto- ja kemianteollisuudelle markkinoita Etelä-Amerikasta. Geopoliittisen kriisin takia samoista tuotteista puhutaan myös Ukrainan osalta.

Geopolitiikka nosti Mercosur-sopimuksen ratifioinnin uudelleen ajankohtaiseksi viime kesänä: uusi presidentti USA:ssa, sota maatalousmahtimaa Ukrainassa, Kiinan kumppanuusajatukset.

Odotuksena oli, että jo G 20-maiden kokouksen yhteydessä Rio de Janeirossa olisi julkaistu jotain uutta EU:n ja Mercosur-maiden taloudellisesta yhteistyöstä. Nyt katseet ovat kohdistuneet Mercosur-maiden huippukokoukseen joulukuussa.

EU joutuu kilpailemaan kumppaneista uudessa geopoliittisessa toimintaympäristössä. Kiina on iso haaste, eikä presidentin vaihdoksen seurauksia USA:ssa ole helppo arvata. Pitkäjänteisyys ja arvaamattomuus kohtaavat nyt EU:n toimintaympäristössä.

Mercosur-maat ovat maatalousmarkkinoiden strategisia suurtoimijoita. Merkittävää on se, mihin teknologisiin standardeihin toimijat nojaavat.

Mercosur-maiden suosiollisuutta EU:n autoteollisuudelle on pyritty saamaan erityisesti naudanlihamarkkinoita koskevilla myönnytyksillä. Samalla itse asiassa suurempia myönnytyksiä on tarjottu siipikarjalihan tuonnille. 99 000 tonnia nautaa tullitta siirtymäajan jälkeen ja samaan aikaan 180 000 tonnia siipikarjan lihaa.

Tähänkin asti Brasilian tuottajat ovat saaneet merkittävän aseman EU-markkinoilla, tullien rasittamanakin.

Viime päivien keskustelu on palauttanut mieliin valitettavan tilanteen Mercosur-maista. Vaikka kasvuhormoneja ei paikallisten viranomaisten mielestä saa käyttää, ei se tarkoita sitä, ettei jäämiä löytyisi. Samoin torjunta-aineiden käytön ja ympäristövaatimusten osalta Euroopassa viljelijöiden vaatimukset kasvavat, kun tuotteet ovat toistensa kilpailijoina sisämarkkinoilla.

EU:n metsäkatolainsäädännön vaikutukset voivat olla merkittäviä, ja Mercosur-maat ovat vaatineet lisäkompensaatioita sopimuksen varmistamiseksi.

Syöttekö mieluummin brasilialaista kuin ukrainalaista broileria?

Poliittisesti ei ollut mahdollista kasvattaa nautakiintiöitä. Komissio tarjosi Mercosur-maille avokäteisesti isoa siipikarjanlihakiintiötä sillä ajatuksella, että markkinoille kyllä mahtuu. Samalla Ukrainan kriisin seurauksena on vapautettu ukrainalaisten tuotteiden markkinoillepääsyä EU:n sisämarkkinoille.

Ukrainalaiset ovat pystyneet nopeasti muuttamaan tuotantoaan sianlihasta siipikarjaan. EU:n sisämarkkinoilla tuonnin osuus on noin 7 prosenttia, josta 30 prosenttia tuli 2023 Brasiliasta ja hieman vähemmän eli 24 prosenttia Ukrainasta. Lähes samaan markkinaosuuteen pääsivät britit ja thaimaalaiset.

Ukrainalaisen tuonnin nopean kasvun seurauksena viime kesänä uusittu Ukrainan ATM-sopimus jo rajoitti tuontimahdollisuutta kiintiöillä.

Kukaan ei kyseenalaista ukrainalaisten tukemisen tarvetta, mutta vuosittaisten ATM-päätösten sijalle valmistellaan uutta vähemmän markkinoita häiritsevää lähestymistapaa.

Ukrainan tuotannon vaikutukset näkyvät erityisesti rajanaapureiden markkinoilla. Samoin kuin Mercosur-tuonti, ukrainalaisten omat tuotantotavat poikkeavat EU:n vaatimuksista ja tuottavat merkittäviä kustannussäästöjä, samalla kun ne luovat kaksoisstandardin EU:n sisämarkkinoille.

Sokeri, etanoli ja siipikarjan liha yhdistävät Ukrainan ja Mercosur-maiden kilpailua EU:n sisämarkkinoista. EU:ssa monet haluavat nähdä Ukrainan myös mahdollisena vaihtoehtoisena proteiinilähteenä ja siinä mielessä kilpailijana Mercosur-maiden soijan tarjonnalle.

Tasavertaisen kilpailuasetelman rakentaminen EU:n ja Ukrainan tuottajien välille on vaikeaa. Sama koskee Mercosur-maiden vientiteollisuutta.

Niin Ukrainassa kuin Mercosur-maissa on pienviljelijöitä, joiden kilpailukyky on heikko. Vientimarkkinoilla on kuitenkin eri toimijat. Ukrainassa isot tilat voivat pyörittää niin siipikarjatuotantoa tai sokeriteollisuutta tilan sisäisenä toimintana, jolloin mittakaavaedut ovat merkittäviä.

EU:ssa on keskusteltu Mercosur-sopimuksen kompensaatioista. Ukraina on monelle myös mahdollisuus purkaa yhteinen maatalouspolitiikka.

Juha Ruippo

johtaja (kauppapolitiikka ja kansainväliset suhteet)

MTK