Parane pian, maapallo

Maapallolla ei mene kovin hyvin. Asia ei sinänsä ole uusi, sillä onhan siitä puhuttu suut ja korvat täyteen jo vuosikausia.

Ilmastonmuutos on ollut tapetilla jo pitkään. Välillä tosin tuntuu siltä, että moni muu luontoa heikentävä tekijä on jäänyt ilmastonmuutoksen massiiviseen varjoon. Asia on vakava, mutta se ei ole ainut tämän maailman vihreään sydämeen kohdistuva tikarinisku.

Vesien happamoituminen, kemikaalipäästöt, lajien häviäminen ja merien huono tilanne muiden tekijöiden muassa jäävät ilmastoasioiden jalkoihin. Ehkä voitaisiinkin puhua yleisesti ympäristönmuutoksesta.

Tai voitaisiin kyllä, jos tässä vaiheessa tekstiä ei alkaisi jo ahdistaa.

Vaikka uutta informaatiota ja tutkimustuloksia tulee joka tuutista koko ajan, on asiaa silti vaikea sisäistää täysin. Ympäristön huonovointisuus on melko abstrakti asia, josta luontaisesti itsekkään ihmisolennon on vaikeaa olla huolissaan ihan koko ajan.

Ihmisaivoihin on asennettu perustavanlaatuinen ajatus kuolemattomuudesta; ”kyllä kaikki hyvin menee” on ajatus, joka on polttomerkitty alitajuntaamme, jotta elämästä voisi ylipäätään selviytyä menettämättä järkeään.

Päivän jokaisena hetkenä ei voi olla itku kurkussa ympäristön tilan tai kaikkien niiden suloisten eläinten takia, joita ei välttämättä enää ensi vuonna ole olemassa.

Kyllä minäkin olen huolissani aina säännöllisin väliajoin, mutta ei minusta silti Greenpeacen innokkainta tukijaa saa. Niin paljon luonnonsuojelijaa minussa ei ole, että lähtisin barrikadeille osoittamaan mieltäni tai alkaisin fennovegaaniksi.

Olen joissain asioissa itsekäs sika, myönnän sen. Kannan useimmiten huolta siitä, miten maan metsät kasvavat ja miten niistä saisi enemmän rahaa irti. Onneksi toinen puoliskoni sentään yrittää suojella metsien monimuotoisuutta ja uhanalaisia lajeja.

Haluaisin toki suojella luontoa ja kaikkia söpöjä eläimiä, jos se olisi jotenkin mahdollista. Mutta mitä yksi ihminen voi asialle tehdä? Miten estää sumatrantiikerien sukupuuttoon kuoleminen Indonesiassa?

En oikein jaksa uskoa, että pelkät rahalahjoitukset astuvat itse salametsästäjän eteen ja kiskovat aseen pois tämän käsistä.

Koetan silti olla ympäristölle kiltti. Kierrätän kaikki jätteet, yritän säästää energiaa ja vettä, en lennä lentokoneella eikä minulla ole autoa. Mutta onko siitä isommassa mittakaavassa mitään hyötyä?

Minulla ei ole käytännössä minkäänlaista vaikutusvaltaa estää öljy-yhtiöitä rakentamasta öljynporauslauttoja tai ison bioenergiafirman pomoa hakkaamasta sademetsän viimeistä puuta.

Täytyy vain toivoa, että jollakulla toisella on valtaa ja halua toimia oikein.

Wikipedian mukaan sää on ”kaoottinen epälineaarinen dynaaminen järjestelmä”. Tämä tarkoittaa sitä, että se on vain osittain ennustettavissa.

Sama pätee ympäristön muuttumiseen, sillä kukaan ei voi todella tietää, mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Ekosysteemit ovat monimutkaisia järjestelmiä, joita ohjaavat lukemattomat eri tekijät.

Ehkä sitä täytyy vain yrittää parhaansa, pitää sormet ristissä ja toivoa maapallolle pikaista paranemista.