Lukijalta: Ilmastopoliittinen keskustelu on sivuraiteilla

Tukkia siirretään sahattavaksi. Kuvituskuva. Kuva: Markku Vuorikari

Vastuu ilmastotavoitteiden saavuttamisesta on Suomessa kaadettu metsäsektorin harteille, vaikka hiilineutraaliuden saavuttaminen edellyttäisi liikenteen, teräksentuotannon, betonirakentamisen ja energiakäytön päästöjen vähentämistä.

Edellinen hallitus teki merkittävän virheen naulaamalla ilmastopoliittiset tavoitteensa metsiin. Poliittista tahtoa puuttua todellisiin päästölähteisiin ei ollut. Metsät näyttivät tarjoavan helpon ja halvan keinon paistatella kansainvälisesti ilmastopolitiikan podiumilla.

Suomessa metsiä on hoidettu pitkäjänteisesti. Tavoitteena on tuottaa järeää tukkipuuta uudistushakkuiden kautta. Virallisten valtion metsien inventointitulosten mukaan metsien kasvu on lähes tuplaantunut 50 vuodessa. Ikääntyvissä metsissämme on puuta enemmän kuin koskaan. Joka vuosi puuston määrä kasvaa noin 20 miljoonaa kuutiometriä.

Teollisuuden ainespuuhakkuut ovat viime vuosina olleet 60–65 prosenttia vuosittaisesta metsien kasvusta.

Metsäsektori on tehnyt Suomeen miljardiluokan investoinnit kymmenen viime vuoden aikana. Puuntuonnin loppuminen Venäjältä on kasvattanut massateollisuuden tarvetta kotimaiselle puulle suuremmaksi kuin koskaan.

Syklinen toimiala on nyt haasteissa, kun kansainvälinen talous on heikoissa kantimissa ja Yhdysvaltojen tullipolitiikka muokkaa kauppavirtoja ainakin väliaikaisesti uuteen uskoon. Isot investoinnit odottavat takaisinmaksuaan ja metsäsektori kamppailee kannattavuushaasteiden kanssa.

Hakkuiden rajoittaminen sääntelyllä olisi valtava virhe tilanteessa, jossa puunkäyttö on markkinalähtöisesti alhaisella tasolla. Se johtaisi teollisen tuotannon alasajoon Suomessa ja hakkuiden siirtymiseen Suomen ulkopuolelle seuraavassa noususuhdanteessa.

Metsäsektorin kerrannaisvaikutukset Suomen talouteen ovat massiiviset. Metsäsektorin osuus tavaraviennistä on 17 prosenttia. Kansantaloudellisesti ison loven aiheuttaisivat myös vaikutukset metsänomistajille, jotka saivat vuonna 2024 kantorahatuloja yli 3,6 miljardia euroa.

Lisäämällä puunkäyttöä rakentamisessa ja tuottamalla sahatavaraa sekä puutuotteita myös globaaleille markkinoille voimme yhtä aikaa lisätä taloudellista hyvinvointia ja edistää ilmastopoliittisten tavoitteiden saavuttamista teknisten hiilinielujen kautta.

Ilmastopolitiikka pitää kuitenkin palauttaa oikeille raiteille ja keskittyä todellisten päästölähteiden hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen.

Matti Kylävainio

Sahateollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja

toimitusjohtaja

Keitele Wood Oy