Hoitajan palkalla ei elä Tehyn pitkä tie

Ajassa

Teen sekä sairaanhoitajan että maanviljelijän töitä ja pidän molemmista. Työt ovat erilaisia, mutta antavat toisilleen vastapainoa. Kummastakaan ei tule paljon rahaa, mikä on hyvä, koska ei sitä ehtisi tuhlatakaan, sillä työtä on paljon ja nelihenkinen perhe elätettävänä. Ihmettelen kyllä, miten sairaanhoitajan palkalla pärjää jossain Helsingin alueella. Millä ne oikein elää? Jostain joutuu kyllä luopumaan.

Ei maatalouskaan enää suo toimeentuloa. Tämä maatila on aiemmin elättänyt vanhempani. Nyt siitä ei enää riitä elannoksi yhdelle perheelle, vaan on käytävä vielä muualla töissä. Täytyy nähdä hirveästi vaivaa ja tehdä paljon töitä, että saa voita leivän päälle. Se on surullista.

Maanviljelijä-emäntä

ja sairaanhoitaja

RIITTA MUSTONEN

Kun Suomen eduskunta viime viikolla alkoi säätää potilaiden hoidon turvaamiseksi lakia, kuuma istunto kesti aamukolmeen ja luomuksesta puhuttiin poikkeuslakina.

Joukkoirtisanoutumisilla uhkaaminen on erikoista, mutta sairaanhoitajille se ei ole ensimmäinen kerta. Valtion sairaanhoitajat toteuttivat saman tempun 52 vuotta sitten. Tuloksena oli kahden palkkaluokan korotus, kertoo Tehy-lehti.

Tuolloin kaikki valtion sairaanhoitajat uhkasivat lähteä työpaikoiltaan helmikuun alussa 1955. Noin 4000 sairaanhoitajasta irtisanoutuneita oli 400–500.

Joukkoirtisanoutumisen idea tuli Ruotsista, missä virkamiehet – myös sairaanhoitajat – olivat käyttäneet sitä työtaistelukeinona. Suomessakin oli ollut virkamiespuolella paikallisia joukkoirtisanoutumisia.

Sopimus syntyi viime tingassa 29. tammikuuta. Sairaaloita oli jo ruvettu tyhjentämään potilaista koteihin ja kaupunginsairaaloihin, jotka olivat työtaistelun ulkopuolella.

Jo silloin kysyttiin, pitääkö kutsumusammatista maksaa vähemmän kuin muista töistä.

Tehyn taistelu vuonna 2007 on näyttänyt suurten kaupunkisairaaloiden sodalta, mutta kuva pettää. Valkoisten seinien sisällä uurastaa myös maaseudun ihmisiä, joilla voi olla kotonaan vielä tila hoidettavana.

Tehyläisillä on ollut pitkä tie. Ensimmäiset skeptikot ovat jo arvelleet, että jätkäliittojen tuleville neuvottelukierroksille hoitajien saavuttama korotusprosentti määrittelee minimin, jota vaatia.

PETRI P. PENTIKÄINEN