Tehdään koulutuksen avoimuudesta suomalainen vahvuus

Kansainvälinen kilpailu kiihtyy koulutuksessakin. Avoimuudella voimme säilyä koulutuksen kärkimaana.

Avoimien toimintatapojen merkitys kasvaa jatkuvasti koulutuksessa ja tutkimuksessa. Uuden oppiminen ja kehittäminen edellyttävät, että aiempi tieto ja osaaminen ovat avoimesti saatavilla ja hyödynnettävissä.

Avoimuus lisää koulutuksen ja tutkimuksen laatua, tuottavuutta ja saavutettavuutta sekä synnyttää uusia oivalluksia.

Tieteenteossa on jo pitkään pyritty tuomaan julkisella rahoituksella tehdyn tutkimuksen tulokset mahdollisimman avoimesti saata- ville. Myös tulosten pohjalla oleva data halutaan avata käyttöön.

Tämän on ymmärretty parantavan tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta. Muun muassa Suomen Akatemia ja EU edellyttävät tätä rahoittamiltaan tutkimushankkeilta.

Koulutus on vielä voittopuolisesti kansallista toimintaa mutta kansainvälistyy kovaa vauhtia. Kymmenessä vuodessa sekä Suomessa opiskelevien ulkomaalaisten että Suomesta ulkomaisiin korkeakouluihin lähteneiden määrä on kaksinkertaistunut.

Vuonna 2016 ulkomaisissa korkeakouluissa tutkintoa suoritti jo 8 000 suomalaista opiskelijaa. Maailmanlaajuisesti korkeakouluopiskelijoita liikkuu tutkintojen perässä miljoonia.

Digitalisaation myötä koulutustoiminta muuttuu. Kouluttautuminen ei välttämättä vaadi muuttoa oppilaitoksen perässä. Jo nyt kurssitarjontaa Suomessa on avattu verkossa yli oppilaitosrajojen, ja jopa kokonaisia tutkintoja voi suorittaa verkossa.

Maailmalla alusta­talous toimii koulutuksessa jo voimallisesti. Useampi pohjoismainen yliopisto tarjoaa koulutusta muun muassa Coursera- ja edX-alustoilla.

Avoimuus koulutuksessa voi olla erityinen suomalainen vahvuus. Muun muassa erilaisten opetusmateriaalien yhteinen kehittäminen ja hyödyntäminen ovat paljolti käyttämätön voimavara.

Omaan opetustyöhön tehdyllä materiaalilla on harvoin suoraa käytettävyyttä toisen opettamana. Erilainen tiimi- ja verkostotyö lisääntyy kuitenkin koko ajan opetuksessa, jolloin myös opetusmateriaaleja suunnitellaan ja tehdään uudella tavalla. Tällöin niiden käytettävyys on nykyistä laajempaa.

Jotta Suomen koulutus- ja tutkimusjärjestelmä säilyy elinvoimaisena, koulutuksen ja tutkimuksen laadun on oltava korkealla ja verkostojen kunnossa.

Avoimen koulutuksen edistämisessä on kuitenkin paljolti kyse toimintatapojen ja asenteiden muutoksesta. Suuntauksen tukeminen vaatii kannustamista yhdessä tekemiseen.

Yksi keino edistää asiaa olisi käynnistää kansallinen avoimen koulutuksen ohjelma. Ohjelmalla rakennettaisiin avoimen koulutuksen kulttuuria, ymmärrystä ja toimintatapoja.

Vastaava ohjelma toteutettiin parisen vuotta sitten avoimen tutkimuksen saralla, ja se auttoi juurruttamaan avoimuutta tutkimuksessa.

Suomi on edelläkävijä avoimessa tieteessä ja tutkimuksessa. Meillä on kaikki edellytykset olla sitä myös koulutuksessa.