Lippulaulu esitettiin ensimmäistä kertaa presidentti Relanderin isännöimällä itsenäisyyspäivän vastaanotolla – isänmaallisen laulun sanoitti V. A. Koskenniemi

Mielipide

6.12.201912:30

Kolumni

Riku-Matti Akkanen

Siniristilippumme,

sulle käsin vannomme, sydämin:

sinun puolestas elää ja kuolla

on halumme korkehin.

Lippulaulu on isänmaallinen laulu, jonka sanoitti runoilija V. A. Koskenniemi (1906-1962) ja sävelsi Yrjö Kilpinen. Koskenniemen runo julkaistiin ensi kerran Uudessa Suomessa itsenäisyyspäivänä 1925 ja samana vuonna ilmestyneessä Kulkuset-joululehdessä.

Lippulaulun kantaesittivät tasavallan presidentin Lauri Kristian Relanderin isännöimällä itsenäisyyspäivän vastaanotolla Kadettien kuoro ja Valkoisen kaartin soittokunta niin ikään vuonna 1925.

Isät, veljet verellään

vihki sinut viiriksi

vapaan maan.

Laulu levisi myös heräävän kansakunnan tietoisuuteen ja saavutti ihmisten suosion.

Lippulaulu vakiintuikin osaksi itsenäisyyspäivän ja juhannuksen juhlallisuuksia.

Sävelmän alussa kuultavan alkufanfaarin sävelsi sotilaskapellimestari Artturi Rope, joka sävelsi ja sovitti kaikkiaan noin 500 teosta. Sota-aikana Rope tuli tunnetuksi aseveli-iltojen esiintyjänä ja lukuisien marssien sovittajana.

Sinun kanssasi

onnemme jaamme

ja iskut kohtalon.

Kyseessä ei ollut ainoa lippuruno, jonka V. A. Koskenniemi kirjoitti. Ensimmäiset säkeet syntyivät vuonna 1917 ylistykseksi leijonalipulle, joka edelsi nykyistä siniristilippua. Sävellykset runoilijan sanoihin teki Leevi Madetoja.

Etenkin jälkimmäisen lippulaulun sävy oli sotilaallinen ja ylevän uhrimielinen. Sisällissodan repimän kansan laulu jakoi kahtia, mutta toisen maailmansodan menetykset saivat suomalaiset laulamaan kappaletta taas yhteisellä sävelellä.

Joulukuun kuudes eli itsenäisyyspäivä on vakavamielinen juhla, johon liittyy sodissa kaatuneiden muisteleminen.

Juhlan kunniaksi liehuvalla siniristilipulla on varsin vaiherikas menneisyys. Jo Venäjän vallan aikana suomenmieliset mieltyivät sinivalkoiseen vaihtoehtoon, mutta joidenkin mielestä se muistutti liikaa Pietarin Jokipursiseuran lippua. Eduskunta hyväksyi lopulta myös muista Pohjoismaista tunnetun ristikuvion, joka liitti Suomen osaksi skandinaavista perhettä.