Sivuvirtojen kierrätys parantaa maaperän terveyttä

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijoiden Johanna Laakson ja Elina Tampion mukaan biokiertotalous auttaa maaperän hyvinvoinnin kehittämisessä. Kuva: Sanna Vornanen

Euroopan maaperästä jopa 60–70 prosenttia kärsii muun muassa eroosion, ravinteiden ylijäämän tai haitallisten aineiden heikentämästä tilasta. Suomessa tunnistettuja maaperän terveyttä uhkaavia tekijöitä ovat orgaanisen aineksen väheneminen, maatalousmaan tiivistyminen ja paikoittain hyvin korkeat fosforipitoisuudet.

EU:n maaperästrategian tavoitteena on terve maaperä vuoteen 2050 mennessä. Jäsenvaltioiden tulee kerätä tietoa sovittujen kriteerien ja mittareiden avulla sekä tehdä toimenpiteitä laajan kokonaisuuden edistämiseksi.

Biokiertotalous tuo uusia mahdollisuuksia maaperän hyvinvoinnin kehittämiseen muun muassa elintarvike­teollisuuden sivuvirtojen aiempaa tehokkaammalla hyödyntämisellä. Näin biopohjaisilla vaihtoehdoilla voidaan korvata fossiilisia raaka-aineita esimerkiksi lannoite- ja maanparannusaineiden valmistuksessa. Tämä tavoite kuuluu myös EU:n pellolta pöytään -politiikkaan kestävän maanviljelyn edistämiseksi.

Elintarviketeollisuus tuottaa Suomessa vuosittain noin 400 000 tonnia sivuvirtoja, jotka sisältävät arvokkaita ravinteita ja orgaanista ainesta. Sivuvirtoja syntyy muun muassa viljan ja kasvisten jalostuksessa, liha- ja kalavalmisteiden tuotannossa, juomien sekä maito- ja meijerituotteiden valmistuksessa. Esimerkkejä ravinteikkaista sivuvirroista ovat kasvisten naatit ja kuoret, juomien valmistuksen mäski sekä kalojen perkuujätteet.

Kaskadiperiaatteen mukaan biomassat sivuvirtoineen hyödynnetään kokonais­valtaisesti tavoitellen korkeaa jalostus­astetta. Niitä myös kierrätetään tai prosessoidaan siten, ettei jatkokäyttömahdollisuuksia menetetä eikä uusia hyödyntämättä jääviä jäte­virtoja synny.

Elintarviketeollisuudessa aluksi arvokkaimmat aineet hyödynnetään esimerkiksi ruokana, sitten rehuna, loppuja lannoitteina ja viimeiset rippeet bioenergiana. Uusissa arvo­ketjuissa syntyy myös uudenlaisia käyttömuotoja, jolloin jonkun turhaksi jäävä tähde on toisen arvokas raaka-aine.

Sivuvirroilla onkin suuri hyödyntämispotentiaali, koska ne ovat usein turvallisia ja tasa- laatuisia. Lisäksi niiden muodostuminen on alueellisesti keskittynyttä, mikä mahdollistaa tehokkaan toiminnan ja alueyhteistyön sivuvirtojen prosessoimiseksi. Samalla sivuvirtojen sisältämää orgaanista ainesta ja ravinteita palautuu maaperään. Tuotteiden lannoitekäytöllä saavutetaan kasvinravitsemuksen lisäksi maanparannushyötyjä.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan kuitenkin vain alle puolet elintarvike­teollisuuden sivuvirroista päätyy tällä hetkellä maatalous­käyttöön, joko sellaisenaan tai prosessoituna. Kokonaisuutta haastaa kierrätyslannoitteiden tuotannon taloudellinen kannattavuus ja niiden käytön laajempi yhteiskunnallinen hyväksyttävyys.

Luken koordinoima uuni­tuore DeliSoil-hanke vastaa ajankohtaiseen tarpeeseen maaperän terveyden edistä­misessä. Hanke kokoaa 14 tutkimus- ja yrityskumppania kaikkiaan 10:stä Euroopan maasta. Työn keskiössä ovat turvalliset elintarviketeollisuuden sivuvirroista jalostettavat orgaaniset lannoitteet ja maanparannusaineet. Hanketta rahoitetaan EU:n Horizon Europe -ohjelmasta.

DeliSoil kuuluu EU:n maaperä­mission hankkeisiin, joissa paikallisten toimijaverkostojen (Living Labs) kanssa kehitetään ratkaisuja maaperän hyvinvoinnin kysymyksiin tutkimus- ja yritysyhteistyössä. Yhteistyötä tehdään myös maaperämission eri hankkeiden kanssa. DeliSoil kokoaa verkosto­toiminnallaan yhteen viljelijät, ruokateollisuuden toimijat ja kierrätyslannoitevalmistajat kiertotalouden kehittämiseksi eri alueilla.

Suomen verkostoksi on valittu Säkylän Pyhäjärviseudun alue Satakunnassa, jossa on laaja elintarviketeollisuuden keskittymä. Alueella on myös biokiertotalouden toimijoita, mikä mahdollistaa tehokkaan resurssien kierrätyksen ja ravinteiden palautuksen alkutuotantoon. Hankkeessa tutkitaan ja testataan Luken Biopaja-tutkimuslaboratoriossa yritysten sivuvirtojen prosessointia lannoitevalmisteiksi. Tavoitteena on aktiivisessa yhteistyössä löytää parhaat käytännöt ja levittää niitä ympäri Euroopan.

Tällä viikolla ensimmäistä kertaa vietettävällä EU:n maa­peräviikolla (EU Mission Soil Week) lisätään tietoisuutta terveen maaperän tärkeydestä (europeanmissionsoilweek 2023.com/en).

Johanna Laakso

erikoistutkija

Elina Tampio

erikoistutkija

Luonnonvarakeskus