Toimiva metsänomistusmuoto toteuttaa metsänomistajan tavoitteet

Suomessa on erilaisia metsänomistamismuotoja, joista esimerkkeinä yksityishenkilön metsänomistus ja erilaiset yhteisomistamisen muodot, kuten kuolinpesä, yhtymä, avoin- ja kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö, osuuskunta, säätiö, yhdistys, sijoitusrahasto ja metsäkiinteistörahasto.

Metsänomistusmuodon keskeinen tarkoitus on pystyä toteuttamaan metsänomistajien tavoitteet. Yhden henkilön omistusmuodossa metsänomistajan tavoitteet on helpompi toteuttaa kuin yhteisomistusmuodoissa, joissa pitää sovittaa yhteen usean metsänomistajan usein erilaiset tavoitteet.

Lainsäädäntö turvaa yhteistä metsää omistavien metsänomistajien tavoitteita muun muassa kuolinpesien ja yhtymien yksimielisyysvaatimuksella: tämä on hyvä ja oikein.

Jotta yhteisomistuksen eri muodot toimivat, pitää selvittää kaikkien yhteisomistajien tavoitteet ja sitten sopia yhteisistä pelisäännöistä, joilla kaikkien yhteisomistajien tavoitteet saavutetaan.

Lainsäädäntö antaa mahdollisuuden sopia yhteisesti omistetun metsävarallisuuden hallintaan ja käyttöön liittyvästä päätöksenteosta ja toimintatavoista.

Ulkopuolisen ja puolueettoman asiantuntijan laatima kirjallinen yhteishallintasopimus luo pohjan tavoitteiden saavuttamiselle.

Metsänomistajilla on erilaisia tavoitteita. Yksi haluaa paljon pääomaa irti metsävarallisuudestaan ja toinen ettei metsässä tehdä mitään.

Puun liikkeelle saanti on tärkeää teollisuudelle. Jos puuta halutaan enemmän liikkeelle, pitää metsänomistajien tavoitteita saada puunmyyntiin kannustaviksi.

Metsänomistajan tavoitteiden toteutuminen palvelee myös metsäteollisuuden tavoitteiden toteutumista, kuten puun liikkeelle saamista. Suuri joukko metsänomistajista tavoittelee taloudellisesti tuottavaa metsätaloutta, johon kuuluu yhtenä osana erilaiset hakkuut.

Metsänomistajien tavoitteet eivät ole eivätkä voikaan olla samanlaisia. Metsävaramme mahdollistavat kuitenkin mitä erilaisten tavoitteiden toteutumisen ja vielä paljon enemmänkin.