Kieli­opinnot

Jos kaksikielisyys olisi rikkaus, Ruotsissa olisi toisena peruskielenä suomi. Silloin Ruotsiin tehtävät kaupat ja suunnitelmat tehtäisiin ruotsiksi tai suomeksi eikä niin kuin nyt ruotsalaisten vaatimuksesta englanniksi.

Osaan hyvin ruotsin ja huonosti englannin, kiitos pakkoruotsin ja kotikuntani Vaasan kaksikielisyyden. Silti en pärjää ruotsilla esimerkiksi Norjassa. Vaikka he ymmärtävät ruotsia, minä en ymmärrä norjaa, ja niin he vastaavat englanniksi, sama homma on skoonelaisten kanssa.

Suunnittelin Ruotsiin ja Islantiin sähköasemia – ja ihme kyllä – ne piti suunnitella englanniksi, sama koski esitteitä ja käyttöohjeita, joten jos ruotsi ei kelpaa ruotsalaisille, miksi sitten meille.

Riikinruotsalainen myyntitykki osaa flytande engelskan ja jonkun muun eksoottisen kielen kuten vaikka japanin ja kiinan. Ei ihme, että kauppa käy, kun me taistelemme ruotsin, saksan ja ranskan opinnoissa.

Englanti on otettava pakolliseksi yläasteella ja vasta lukios­sa yksi valinnainen lisäkieli. Jotka haluavat kielitaitoa lisää, opiskelkoon sen vaikka kansalaisopistossa.