Tieto alkuperästä tarpeen koulun ruokalistalla

Koulujen ja päiväkotien ruuan laatu huolestuttaa vanhempia. Joukko vantaalaisäitejä kimpaantui viime vuonna brasilialaisen jauhelihan käytöstä niin, että he ryhtyivät keräämään nettiadressia tuontiraaka-aineita vastaan.

Lihan alkuperästä on puhuttu tänä vuonna enemmän kuin aikoihin ja aiheesta.

Naudaksi naamioitu hevosenliha meni läpi yllättävän monesta portista myös meillä Suomessa. Se päätyi tukkuportaan lihapulliksi asti.

Kiinassa paljastui ennätysmäinen lihaskandaali. Rottaa, kettua ja minkkiä muokattiin kemikaalein naudaksi ja lampaaksi.

Rikollisten on helppo ujuttaa väärennöksiä lihan kauppareiteille ympäri maailmaa. Väärennöksiä tehtaillaan muuallakin kuin Kiinassa.

Kuntien ruokapalvelut toimivat puun ja kuoren välissä. Toisaalla painaa kuntien heikko talous, toisaalla vanhempien kasvavat vaatimukset.

Tietoa kouluruuan alkuperästä ei ole helposti saatavilla. Vanhemmat kyllä näkevät kunnan verkkosivulta, mitä koulussa syödään, mutta raaka-aineiden alkuperä ei ruokalistoista selviä.

Tuontilihaa on käytetty Suomen kouluissa jo vuosia. Lehtemme selvitti ensimmäistä kertaa tuontilihan osuutta kouluruuassa nelisen vuotta sitten. Jo tuolloin joka kolmas kyselyyn vastannut kunta kokkasi kouluaterioita osin tuontilihasta.

Eniten myyty ulkomainen tuote oli valmiiksi paistettu brasilialainen jauheliha. Mikä mahtaa olla lihan alkuperä Suomen kouluissa tänä syksynä?

Kuntien kannattaisi vapaaehtoisesti kertoa ruuan alkuperästä. Nyt on hyvä aika toimia, kun EU on parhaillaan laajentamassa velvoitteita julkistaa lihan alkuperätietoja.

Kunnissa uutisoidaan mieluusti erilaisista lähiruoka- ja luomukokeiluista. Hyvä niin, mutta tämän päivän todellisuuskin pitää olla selvillä.

Lähdetään liikkeelle lihasta. Lihan alkuperä voitaisiin kätevästi lisätä koulujen, päiväkotien ja kuntien henkilöstön ruokalistoille.

Avoimuus ei maksa maltaita. Arvokeskustelua se varmasti herättäisi ja sen myötä saataisiin aineksia kunnan hankintastrategiaan.

Malliksi käyvät Fazerin Amica-ravintolat. Niissä on toukokuun alusta lähtien kerrottu lihan ja kalan alkuperämaa lounasasiakkaille. Syynä on asiakkaiden kasvava kiinnostus alkuperää kohtaan.

Kiinnostus kasvaa muissakin maissa. Ruotsalaisäiti pääsi otsikoihin vaatimalla lapsilleen sikäläisin vaatimuksin tuotettua lihaa.

”Tarjolla oleva liha on tuotettu sellaisin menetelmin, että jos me toimisimme samoin, meistä ilmoitettaisiin poliisille”, maidontuottajana työskentelevä äiti Anette Gustawsson toteaa.

Ruotsalaisäiti sai tahtonsa läpi. Perheen pojat hakevat eettisesti tuotetun ruokansa Norrtäljen koulun keittiöstä.

Ei käy kateeksi hankinnoista päättäviä virkamiehiä. Aterian joka sentti pitää punnita tarkkaan. Kuluja lisää kasvava joukko allergikkoja ja kasvissyöjiä.

Säästöpaineet vievät hankintoja helposti kohti halpatuontia. Tätä menoa ei ole yllättävää, jos seuraava ruokaskandaali paljastuu kuntaruokailussa.

Toivottavasti rotanlihaa ei jonain päivänä löydy suomalaisen koululaisen lautaselta.