Ei mitään turhia himmeleitä

Monimutkaisen himmelin kokoamiseen saa helposti kulumaan yli kymmenen tuntia. 

Tuija Rajamäki haluaa vaalia himmeliperinteitä, mutta käyttää rohkeasti uusia materiaaleja. 

Lasiputkista kootut himmelit heijastavat kauniisti valoa. 

Rajamäen isä valoi kuolemaansa asti metalliesineitä pajan rautavalimossa. Hän teki muun muassa osoitenumeroita. 

Raahen Taitopaja toimii nyt myös museona, jossa Tuija Rajamäki pitää toisinaan työnäytöksiä pronssinvalusta. 

Himmelituotepaketit ovat suosittuja joululahjoja. Osista voi itse rakentaa ohjeiden mukaan himmelin. 

Himmeleistä on puhuttu viime aikoina hyvin negatiiviseen sävyyn: hallintohimmelit, kuntahimmelit, sote-himmelit, himmelihämmelit.

Himmeli kuvaa nykykielessä sekavaa rakennetta, joka on tehty paperinpyörittämisen ilosta tai vallanhimosta.

On aika puhdistaa himmelin maine.

Himmelihän on nimenomaan symmetrian ja järjestelmällisyyden perikuva.

Himmeli tuo iloa ja rauhaa kotiin.

Raahen Taitopaja on paikka, johon sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen sorvaajat pitäisi viedä virkistysmatkalle.

Taitopajan Yrittäjä Tuija Rajamäki järjestää pajallaan hyvinvointi- ja virkistyspäiviä sekä kursseja. Pajalla käy työporukoita, lapsiryhmiä, järjestöjä ja eläkeläisiä.

Päivän mittaisella kurssilla kukin saa koota pajan materiaaleista ohjeiden mukaan himmelin.

”Onnistumisen ilo on parasta”, Rajamäki sanoo.

”Kouluttajan ammattitaitoon kuuluu, että kaikki saavat himmelin valmiiksi.”

Kurssien lisäksi Rajamäki myy himmeleitä ja himmelituotepaketteja sekä materiaaleja.

Hän myös opettaa Raahen opistolla lasitöitä.

Himmeli-innostusta on jatkunut nyt viisi vuotta.

”Tykkäisin ihan hirveästi tehdä vain näitä”, hän hymyilee ja koskettaa katosta riippuvia kimalluksia.

Rajamäki haluaa vaalia himmeliperinnettä.

Himmeli on ikivanha pohjoismainen koriste. Suomeen perinne on tullut Ruotsin kautta.

”Himmelin nimi viittaakin ruotsinkieliseen sanaan himmel eli taivas.”

Koristeen alkujuuret löytyvät peräti 1150–1500-luvun Keski-Euroopasta, hän kertoo.

Olki on perinteisin materiaali. Muinaisille suomalaisille se symboloi tulevaa satovuotta.

Himmeli tuotiin puhtaaksi pestyyn tupaan aattona ja ripustettiin pöydän yläpuolelle. Uskottiin, että mitä suurempi himmeli, sitä parempi olisi tulevan vuoden viljasato.

Himmelin valmistus kuului entisaikaan nuorison, lähinnä tyttöjen, joulunalustehtäviin. Himmeleitä kokoonnuttiin tekemään lauantai-iltaisin lämpimään saunaan, missä kosteus ja lämpö olivat tehneet oljet käsittelykelpoisiksi.

Kaksilahkeisia himmeleiden pariin veti tilaisuus tavata kylän tyttöjä.

Kristillinen jouluperinne on tuonut oman sävynsä. Se korotti himmelin Kristuksen kruunuksi.

Rajamäki käyttää perinteisen oljen lisäksi rantavehnää, joka kasvaa merenrannoilla jopa 150 senttimetrin korkuisena. Rukiin olkia hän on tilannut koristeviljan kasvattajalta.

Modernimpaa materiaalia - lasiputkea - hän käyttää nyt eniten, varsinkin tuotepaketeissa.

Ohuet lasiputket säihkyvät kauniisti. Osassa on vielä kierrettä sisällä, jolloin putki heijastaa valoa vielä suoriakin enemmän.

”Mustia lasihimmeleitä on kysytty paljon”, Rajamäki kertoo. Mustat ja hopeiset lasihimmelit eivät hengi joulua yhtä selvästi kuin kultaiset. Siksi niitä voi hyvin pitää ympäri vuoden esillä.

Rajamäki tekee himmeleitä myös muovista ja alumiinifoliolla koristellusta paperista. Melkein mistä vaan.

Himmeleiden valmistuksessa käytetään erilaisia lankoja riippuen rakennettavan himmelin materiaalista. Kun himmeli valmistetaan luonnonmateriaalista, lankana käytetään ohutta puuvillalankaa.

Lasiputki tarvitsee vahvaa lankaa. Siinä lankana käytetään joko ohutta helmilankaa, siimaa tai metallilankaa.

Neulan pitää olla tarpeeksi pitkä ja ohut, että se sujahtaa putken läpi sujuvasti.

”Lasihimmeleitä rakennettaessa neulana käytetään helmineulaa tai niin sanottua suurisilmäistä eli avattavaa neulaa. Kun himmeli valmistetaan luonnonmateriaalista, niin neulaksi käy niin sanottu himmeli- tai nukkeneula”, Rajamäki opastaa.

Kiihkein sesonki Raahen Taitopajalla on syksyllä, kun illat pimenevät ja käsityöinto kasvaa.

Merkittävä tapahtuma Rajamäelle on jokasyksyiset Tampereen käsityömessut, jossa käsityöihmiset kohtaavat.

Vuonna 2010 Taitopajan lasihimmeli palkittiin messuilla vuoden uutuustuotteeksi. Kysyntä ei ole sen jälkeen ainakaan hiipunut.

Himmelikurssien lisäksi Rajamäki järjestää pajalla kynttilänvalu- ja lasityökursseja.

Pajalla käynti on elämys jo itsessään, sillä paikka on rakennettu sotien jälkeen rautavalimoksi.

Rajamäen edesmennyt isä valoi muun muassa hammasrattaita Raahen terästehtaalle, hautaristejä sekä pronssisia nimilaattoja ja osoitenumeroita.

Kunnioitus isän töihin paistaa Rajamäen olemuksessa vahvasti. Isän elämäntyöstä syntyi elävä museo, missä Rajamäki itsekin valaa toisinaan pieniä pronssiesineitä.

Käsillä tekemisen himo syttyy pajalla käynnin jälkeen varmasti.