Osuuko Evira oikeaan maaliin?
24.3.201701:00
Brasilian lihaskandaali on vakavuudessaan menneiden vuosien hevosenlihahuijausta ja Irlannin dioksiniskandaalia pahempi. Tätä mieltä on maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio (MT 20.3.). Hän on oikeassa.
Sen sijaan elintarvikkeita valvova Evira kertoi vielä sunnuntaina kuluttajien voivan syödä ravintoloissa kaikessa rauhassa kohusta välittämättä (STT 19.3). Vielä on vaikea sanoa, onko Evira oikeassa vai väärässä, mutta hontelolta elintarvikkeiden valvonnasta vastaavan viraston kanta on tuntunut.
Päivää myöhemmin Evira totesi, että ongelmista epäillyiltä brasilialaisilta tuotantolaitoksilta on tuotu merkittäviä määriä lihaa myös Suomeen. Virasto ei kuitenkaan osannut sanoa, onko tämä liha pilaantunutta tai myrkyllistä. Aiempaa vakavampi oli kuitenkin jo viraston viesti.
Seuraavina päivinä Evira on kertonut aloittavansa Suomeen tuodun lihan jäljitykset. Hyvä niin. Milloin tuloksia saadaan, ei ole vielä tiedossa. Osa lihasta tuntuu kuitenkin kadonneen jäljettömiin. Eviralle on syytä toivoa onnea sen jäljitystyössä.
Suuri osa maahan tuodusta brasilialaislihasta on käytetty suurkeittiöissä ja ravintoloissa. Moni asiakas, lapsi, vanhempi, vanhus tai heidän omaisensa on tällä hetkellä kiinnostunut siitä, mitä ravintoloissa, kouluissa, työpaikoilla tai vaikka vanhustenkodeissa on syöty.
On päivän selvää, että kotimaisen lihan ja muidenkin elintarvikkeiden markkina-asema kohenee. Kiitos tuottajien ja kuluttajien valveutuneisuuden. Osa kiitoksesta kuuluu myös valvoville viranomaisille, kuten Eviralle.
Silti voi kysyä, onko Eviran sihti kohdallaan. Kotimaista tuottajaa ja pienteurastajaa valvotaan lähes yötä päivää. Elintarviketeollisuuden maksamat tarkastusmaksut ovat kovia ja varsinkin pienet tuottajat pitävät niitä kohtuuttomina. Sen sijaan maahan tuntuu tulleen jo vuosia tavaraa, jonka laatua nyt päivitellään maailmanlaajuisesti.
Evira on itsekin myöntänyt saaneensa jo pari vuotta sitten suomalaisilta ostajilta viestejä brasilialaislihan huonosta laadusta. Mihin toimiin nämä tiedot ovat johtaneet? Pitäisikö ainakin osa suomalaisen tuotannon valvontaan kuluvista resursseista kohdistaa tuontilihaan?
Tilanne ei ole myöskään ohi. Kun brasilialaislihaa käännytetään laivalasteittain takaisin, minne se lopulta päätyy? Vaarana on, että ainakin osaa siitä yritetään muodossa tai toisessa myydä Euroopan markkinoille. valvovien viranomaisten kannattaa terhentäytyä EU-maissa. Tuontilihasta tehdyt broilerisuikaleet ja jauheliha kannattaa alkuperämaan osalta tutkia erityisen tarkasti.
Kohtuuden nimessä pitää muistaa, että kaikki Brasiliastakaan tuotu liha ei ole viallista. Yhtä lailla on syytä ymmärtää, että antibioottijäämiä ja muita haitallisia aineksia sisältäviä tuotteita tulee muualtakin.
Koko kohun suurin merkitys on siinä, että kuluttajat ovat jälleen kerran joutuneet toteutuneen riskin kohteeksi. Ne tuottajat, jotka Suomessa ja muuallakin toimivat eettisesti oikein, ansaitsisivat työstään palkinnon. Kävisikö kerrankin niin, että ne, jotka ovat toimineet oikein, myös saisivat enemmän.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
