Tervaa, tulitikkuja ja jalostettua ligniiniä ‒ Suomen metsät ovat tarjonneet hittituotteita vuosisatojen ajan
”Lankarullat ja niiden materiaali ovat vain yksi esimerkki siitä, miten metsiimme perustuvat tuotteet ja niiden raaka-ainetarpeet ovat vuosisatojen aikana vaihdelleet”, kirjoittaa Aarteen päätoimittaja Mari Ikonen.
Monen suomalaisen metsäteollisuusyrityksen toiminta on saanut alkunsa koivusta tehdyistä lankarullista, kirjoittaa Mari Ikonen. Kuva: Kari Salonen28.8.202309:00
Tänä kesänä Suomi on säästynyt isoilta metsäpaloilta ja pahoilta myrskyiltä. Ruotsissa ja Norjassa tuhoja tuottanut Sylvia oli meidän tiluksilla parin tuulenpuuskan kokoluokkaa, silti se katkaisi ja kaatoi vanhan päätalon pihasta koivun. Ei onneksi talon eikä linjan päälle vaan parven ajosillan kaiteelle. Koivikon tilan pihakoivut olivat suuria jo lapsuudessani, nyt ne ovat lahoja ja suuria. Mies sai painavan perustelun kannalleen, miksi ne kaikki pitäisi kaataa.
Tiesittekö muuten, että Suomessa tehtiin sadan vuoden ajan (1873–1972) lankarullia koivusta? Tehtaita oli 22, ja pelkästään vuonna 1913 valmistettiin 1,3 miljardia lankarullaa kotiompelijoiden tarpeisiin.
Kova ja lohkeamaton koivu oli rulliin paras materiaali, ja koivua oli Suomen metsissä kaskenpolton jäljiltä runsaasti. Raaka-aine ja työvoima oli halpaa ja lankarullien valmistus erittäin kannattavaa liiketoimintaa. Monen suomalaisen metsäteollisuusyrityksen toiminta on saanut alkunsa lankarullista.
Lankarullat ja niiden materiaali ovat vain yksi esimerkki siitä, miten metsiimme perustuvat tuotteet ja niiden raaka-ainetarpeet ovat vuosisatojen aikana vaihdelleet.
Suomen varhaisia vientihittejä olivat purjelaivojen mastot sekä laivojen suoja-aineeksi poltettu mäntyterva.
Maamme ensimmäiset tulitikkutehtaat perustettiin 1840-luvulla, ja viimeinen niistä, Finn-Match Oy Vaajakoskella, lopetti toimintansa vasta vuonna 1995. Tulitikut valmistettiin haavasta, jonka tärkein tehtävä nykyään on lisätä metsien monimuotoisuutta.
Isoja muutoksia tapahtuu edelleen, viimeksi tällä vuosikymmenellä, kun kartonki ohitti paperin Suomen metsäteollisuuden päätuotteiden viennin arvossa. Nyt myös puutuoteteollisuus on ohittanut paperin ja on tasoissa kartongin kanssa. Parhaillaan pohditaan, miten EU:n pakkausjäteasetus vaikuttaa kartongin markkinoihin.
Kolme suurta metsäfirmaa ovat kiinnostuneita puun ligniinistä, sellunkeiton sivutuotteesta, joka aikaisemmin poltettiin energiaksi. Ligniinille on suuria suunnitelmia. Siitä voidaan jalostaa biopohjaista liimaa, palonestoaineita, akkumateriaalia, betonia, muovia, tekstiilejä ja melkein mitä vain, minkä teollinen valmistaminen osoittautuu kannattavaksi liiketoiminnaksi. Kenties siitä on tulossa meidän aikamme tervaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
