Aina kun mä maitoo juon...
...mä muistan sut ja hetken tuon. Mä sulle sanoin näkemiin, lähdin maalta kaupunkiin...Uskokaa tai älkää, mutta hyräilen tuota vuosien takaista maitomainosta aina silloin tällöin mielessäni.
Eniten ehkä siksi, että muistan pikkutyttönä ihailleeni mainosta aivan suunnattomasti, mutta myös siksi, että minä juon maitoa. Minä siis juon maitoa isoilla kirjaimilla.
Virallisesti tähän kolumniin kai pitäisi kirjoittaa ruoanlaitosta, niin minun ruokavaliossani maito näyttelee kenties suurinta roolia.
Juon maitoa aina, kun siihen on mahdollisuus ja kun olen ulkomailla, kaipaan Suomesta ehkä eniten kunnollista maitoa. Tulkoon myös tietoon, että en juo ulkomailla maitoa, koska olen, toki maistamatta, päättänyt sen olevan suomalaista maitoa heikompaa.
Juon maitoa aika usein myös vain tähdellisemmän ruoan korvikkeena. Maito, rasvatonkin, täyttää myös kurnivaa mahaa hetkeksi.
Minulle sopii maito juomaksi lähes kaiken kanssa. Perusruoan kanssa nyt ehdottoman heittämällä, mutta juon maitoa myös esimerkiksi raejuuston kylkiäisenä.
Maksalaatikon kanssa maito on aivan briljanttia. Lettuja, tuoretta pullaa tai kaurapuuroa unohtamatta. En voisi kuvitellakaan syöväni puuroa ilman maitoa.
Käytän maitoa myös ehkä hieman oudosti. Tai ainakin äitini mielestä.
Yksi suurimmista herkuistani on nimittäin graavi- tai kylmäsavulohi maidon kanssa.
Ostan siis kaupasta sanotaanko vaikka 150 grammaa mainittua lohta. Avaan paketin ja siittä sitten vain haarukoin tämän herkun suuhuni. Tuon määrän kanssa menee iso lasillinen rasvatonta maitoa ja sitten voin juoda vielä toisen lasin kaupan päälle.
Äitini siis pitää tätä tapaani äärimmäisen outona. Mutta siinähän onkin se ero, että siinä missä hän on loistava ruoan laittaja, niin tyttärensä onnistuu ohittamaan tämän päivittäisen puuhan lähes totaalisesti. Pyydän ehkä häntä kirjoittamaan seuraavan kerran Hellan kulmalle...
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat




