Ruuan­tuotanto ei ole leikin asia

Maanviljelijän tulos näyttää tältä kesältä korventuvan sateiden puutteessa ainakin meidän seudullamme taivaan tuuliin. Katovuosi ei kyllä näytä kiinnostavan ketään. Leipäähän saa kaupasta.

Ikävältä se näyttää. Siinä ei auta ilmastokouhotus eikä saimaannorppa mitään. Maanviljelijän yritys on tuhottu. Työpalkka jää saamatta.

Johonkin maailman aikaan sadon tuhoutuminen tiesi nälkäkuolemia. Nyt asia kaatuu yksittäisen yrittäjän niskaan. Maailma pelastuu. Nauta­elukat, nuo ilmastotuholaiset pannaan korkealaitaseen.

Kuivuus koskettaa koko luontoa. Marjasatokin jää huonoksi. Säiden vaihtelu näyttää pitkää nenää ihmisen kaikkivoipaisuudelle. Missä ne ilmastoteot nyt ovat?

Kuivuutta taikka liikoja sateita on ollut ja tulee olemaan maailman sivu. Saa siinä kukkakaalta jyrsiä ja ihmetellä. Huvittavaakin se on, kun näistä sopimattomista säistä on tullut muka ilmastonmuutoksen takia yleisempiä.

Ruuan tuottaminen ei ole leikin asia nytkään. Sen turvaaminen on meidän kaikkien asia. Sitä ei voi ulkoistaa yksittäisille yrittäjille kotimaassa. Kunnollisen varautumisen katovuosiin pitäisi kuulua valtiotason toimintaan nyt ja tulevaisuudessa.