Maiseman pilaaja vai rahasampo?
Tuulivoiman ympärillä käy kova puhuri. Kannattajat uskovat ympäristöystävällisen energian tulevaisuuteen. Vastustajien mielestä tuulivoimalat pilaavat maiseman.
KUVAT: Pekka Fali
Tuulivoimakeskustelun asetelma on kärjistettynä tämä: innokkaimmat puolestapuhujat uskovat saavansa tuulivoimasta kannattavan investoinnin, vastustajat ovat huolissaan omasta maisemastaan. Toki asia on paljon monimutkaisempi ja perusteluita puolesta ja vastaan riittää.
Hallitus haluaa panostaa tuulen tuomaan uusiutuvaan ja puhtaaseen energiaan. Tuulivoimaan sijoittavia tuetaan ja rakentamista kiirehditään.
Tuulivoiman vastustajat pelkäävät, että nyt tehdään hätiköiden huonoja ratkaisuja. Heitä huolestuttavat valtavien voimaloiden tuomat ympäristövaikutukset, kuten maisemahaitat, äänet, välke ja varjot sekä mahdolliset haitat eläimille, etenkin linnuille.
Vuoden 2012 lopussa Suomessa oli 163 voimalaa ja tuulivoimalla tuotettiin viime vuonna noin 0,6 prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta.
Suomen tavoite on nostaa tuulivoiman osuus 6–7 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Se tarkoittaa 700–800 uutta voimalaa.
Tavoitteisiin pääsemiseksi valtio tukee tuulivoimaa takuuhinnalla, eli niin sanotulla syöttötariffilla. Järjestelmään hyväksytyille tuulivoimaloille maksetaan tavoitehinnan ja sähkön markkinahinnan erotuksen mukaista tukea.
Kannustimena uusille tuulivoimaloille maksetaan korotettua tavoitehintaa vuoden 2015 loppuun asti. Sitä maksetaan maksimissaan kolme vuotta.
Professori Raimo Lovio Aalto-yliopistosta pitää Suomen tuulivoimatavoitteita realistisina. Tosin muutamalla ehdolla: ”Jos syöttötariffi pysyy voimassa ja jos tuulivoimaloiden sijoittamisesta päästään yksimielisyyteen paikallisten asukkaiden kanssa. Ja jos ainakin yksi merituulivoimala saadaan johonkin.”
”Toisaalta Suomi on EU:ssa neljänneksi viimeinen tuulivoiman osuudessa sähköenergiasta. Jo nyt muun muassa Tanskassa, Ruotsissa ja Hollannissa on enemmän tuulivoimaa kuin on Suomen tavoite 2020. On siksi ihme, jos ei suurikokoiseen Suomeen mahdu tuulivoimaa nykyisen tavoitteen verran”, Lovio pohtii.
Väkisin tuulivoimaa ei Lovion mielestä pidä minnekään viedä. Paikallisia asukkaita pitää kuunnella.
”Nyt kun näitä hankkeita on paljon menossa ja moni niistä on kovin riitaisia, olisi tärkeää tukea asukkaiden ja yritysten välistä keskustelua.”
Yhdeksi lääkkeeksi Lovio näkee sen, että paikalliset voisivat jotenkin hyötyä tuulivoimasta. ”Eri maissa tästä on erilaisia malleja.”
Aika näyttää, miten tuulivoima etenee. ”Hankkeita on paljon vireillä, kaikki eivät missään tapauksessa tule toteutumaan”, Lovio arvioi.
Mia Palokallio
Artikkelin aiheetOta kantaa aiheisiimme
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.
- Osaston luetuimmat

