Ei mitään himphamppua

Kun kotimainen öljyhamppulajike Finola pääsi kuluvana keväänä takaisin EU-tukien piiriin – oltuaan sieltä pannassa neljä vuotta – innostui moni suomalaisviljelijä kokeilemaan sen viljelyä. Aiheesta uutisoitiin paljon, sillä hampun viljely ja hampun viljelijät kiinnostavat aina. Ja toki myös se, että Finola pullautettiin aikanaan pois tukien piiristä liian myöhään otettujen näytteiden antaessa sille liian suuren THC- eli huumausainepitoisuudesta kertovan arvon.

Hamppua viljelevillä maajusseilla ei kuitenkaan ole mitään tekemistä pössyttelijöiden kanssa. Kuten ei ole Finola-lajikkeellakaan. Viljeltäväksi hyväksytyillä lajikkeilla ei saa päätä sekaisin, korkeintaan vatsan. Finolan kohdalla kyse olikin mittausvirheestä.

Finolan kehittäjä, dosentti James Callaway, on vuosien mittaisen hamppututkimustyönsä tiimoilta törmännyt kuitenkin useita kertoja huumediilerisyytöksiin. Sallittujen hamppulajikkeiden viljely sekoitetaan yhä sitkeästi kannabiksen viljelyyn, sillä hyötyhamppu ei ole edes viranomaisille aina tuttu.

”On hyvä, että EU korjasi virheensä ja otti Finolan takaisin listalle, tosin vain Suomessa. Öljyhamppu on todella monikäyttöistä, kun vain saisimme Suomeen lisää tuotekehittelyä ja viljelijöitä”, sanoo Callaway. Hän on tutkinut Itä-Suomen yliopistossa hampunsiemenöljyn sisäistä käyttöä atooppisen ihon hoitoon ja funktionaalisena ruoka-aineena.

Öljyhamppu on ravintoarvoiltaan ihmiselle erinomainen. Sillä voitaisiin korvata myös valkuaisrehuja eli vähentää tuontisoijan käyttöä. Öljyhampusta ravinnoksi käytetään siemenet, kuituhampusta hyödynnetään varren kuituosa. Lisäksi hyötykäytetään kaikki kasvinosat: rehuksi, kuivikemateriaaliksi tai viherlannoitteeksi peltoon.

”Hamppu on mitä ekologisin viljelykasvi puuvillaan verrattuna. Sitä ei tarvitse myrkyttää, eikä sen viljelyyn käytetä kasteluvettä. Kuitupuolella se kilpailee pellavan ja puuvillan kanssa, ja öljyn nouseva hinta puolustaa sekin hampun käyttöä muovikuitujen sijaan. Kuituhamppu sopii erinomaisesti Suomeen”, kasvintuotantoagrologi Jari Luokkakallio Etelä-Pohjanmaan Pro Agriasta luettelee.

Luokkakallio on työskennellyt erityisesti kuituhampun käytön edistämiseksi jo vuosikymmenen ajan. Hänen mukaansa kasvin mahdollisuudet ovat valtavat, ja niihin pitäisi myös päättäjien herätä.

”Öljyhamppua voitaisiin elintarvikkeeksi viljellä Suomessa tuhansia hehtaareja. Sitähän tuodaan maahan paljon. Kuidun jalostusasteesta riippuen kuituhampun viljelyala voisi Suomessa olla tuhansia tai jopa satoja tuhansia hehtaareja. Suomalaisella tuotantotekniikalla hamppukuidun tuotanto on kilpailukykyistä.”