Työnantajan ja -hakijan tavattava henkilökohtaisesti

Kauppakamarien tuoreen kyselyn mukaan lähes 75 prosenttia yrityksistä kärsii työvoimapulasta. Miten työnantajien osaamis- ja koulutustarpeisiin voidaan vastata, jos työnantajia ei kohdata henkilökohtaisesti? Kohtaamalla saadaan työnantajakohtaista tarvetietoa.

Hallitus toisensa jälkeen on kirjannut ohjelmaan työmarkkinoiden kohtaannon parantamisen. Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus aloitti nykyisen hallituksen toimesta 1.9.2021. Keskus tekee Opetushallituksen erillisyksikkönä yhteistyötä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa.

Ongelma on, että työnantajia ei kohdata henkilökohtaisella tasolla systemaattisesti, säännöllisesti eikä kattavasti. Puhe ja toiminta ovat liiaksi valtakunnantason toimintaa, ylhäältä alaspäin vaikuttamista jättäen työnantajien kohtaamisen riittämättömäksi.

Alueilla tapahtuvia työnantajien kohtaamisprosesseja ei tueta valtakunnan tasolta tarpeeksi. Kohtaamiseen ei ole muotoutunut alueilla kulttuuria ja toimintatapoja. Oppilaitosten palkkausjärjestelmät eivät tue kohtaamista esimerkiksi ammattikorkeakouluissa.

Pullonkaulana yritysten kasvussa on muun muassa Kannattavan kasvun johtaminen -tutkimukseni perusteella yrittäjä itse. Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelman ratkaisussa puolestaan keskeisin pullonkaula ovat asiasta vastaavat viranomaiset. Heidän haasteensa on oman suorittamisen sijaan etenkin alhaalta alueilta ylöspäin -mallin vahvistaminen – lähtökohtana alueelliset työnantajahaastattelut ja -tapaamiset.

Jos tilanne jatkuu työnantajia kuulematta, työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma pahenee jatkossakin. Työttömyys lisääntyy niin nousu- kuin laskusuhdanteessa, kun koulutus ja muut toimet eivät vastaa tarpeeseen.

Tietyt alat joutuvat työvoimapulan johdosta kriisiin, esimerkiksi sote-ala ja viennille tärkeä logistiikka-ala. Merkkejä kriisistä on myös matkailualalla ja muilla perusaloilla, kuten metalli- ja metsäalalla, jotka tuottavat tarvittavan taloudellisen ylijäämän alueille ja yhteiskunnalle.

Valtakunnan taso yrittää ratkaista ongelmaa palvelukeskuksella ja sinänsä välttämättömällä työperäisen maahanmuuton lisäämisellä. Osa tehtävistä automatisoidaan. Resurssien käyttöä parannetaan myös alustatalouden ratkaisuiden kautta. Nämä eivät kuitenkaan välttämättä riitä talouden kestävään kasvuun täsmällisemmän työnantajatarvetiedon puuttuessa muun muassa oppilaitoksilta.

Nopein ratkaisu on soveltaa Kymenlaakson nykyinen toimialakohtainen ennakointimalli muualle Suomeen. Kaakkois-Suomen ely-keskuksen jatkuvan oppimisen koordinaattori on jo vuoden koordinoinut esimerkillisesti alueellisia toimialakohtaisia noin 1–5 vuoden päähän ennakoivia ennakointiprosesseja.

Malli on käytössä nyt myös Etelä-Karjalassa. Mallissa maakunta valitsee kaksi toimialaa syksyisin ja kaksi keväisin. Alat valitaan tärkeyden ja ajankohtaisuuden perusteella. Henkilökohtaisia työnantajahaastatteluita tehdään te-toimiston ja usean oppilaitoksen kanssa yhteistyössä välittömästi tarpeisiin reagoiden.

Tulokset myös tulkitaan yhteisessä foorumissa oppilaitosten alan edustajien ja muiden toimijoiden kanssa jatkotoimenpiteiden tunnistamiseksi, viestimeksi ja toimeenpanemiseksi. Työmarkkinoita jo lähes puoleksi täyttävät millenniaalit ovat mukana niin toteutuksessa kuin toimenpiteiden kohteena.

Malli pilotoitiin Kymenlaaksossa vuosina 2018–2020 Etiäinen-koulutustarpeiden ennakointihankkeessa. Juuret ovat muissa Pohjoismaissa.

Mallin soveltaminen samaan tapaan koko Suomeen ely-keskusten juuri nimettyjen jatkuvan oppimisen koordinaattoreiden johdolla tehtäväksi olisi nopein ja tehokkain tie vaikuttaa työmarkkinoiden kohtaantoon Suomessa. Valtakunnan tason toimijoiden tulisi tukea tätä alueellista toimintaa ja koota valtakunnallinen näkemys eri toimialojen tarpeista näistä aluetason prosesseista.

Kymenlaakson mallissa hyödynnetään EU:n parhaimman alueellisen ennakointikäytännön keskeisiä elementtejä. Kehittämämme ennakointikäytännön kansainvälinen työjärjestö (ILO) tunnisti EU:n komission toimeksiannosta hyväksi käytännöksi.

ILO arvioi 27 EU-maan ennakointikäytäntöjä muutamia vuosia sitten. Esimerkillistä käytännössä ovat arvioinnin mukaan työnantajien ja yrittäjien haastatteleminen henkilökohtaisesti sekä muiden asiaan vaikuttavien osapuolten, kuten oppilaitosten, kytkeminen prosessiin. Lisäksi hyvää mallissa on priorisoidun listan tuottaminen jatkotoimenpiteistä sekä public-private-kumppanuus toteutuksessa.

Tietyt alat joutuvat työ­voimapulan johdosta kriisiin.