Jälkitauti iski Kotiteollisuuteen
”Mulla olo nyt on, josta kukkaan ei naati. Mulla päässäni on niin helevetin kova jäläkitaati. Ai jai jai jai jaa.”
On lämmin heinäkuinen kesäyö. Virroilla sijaitsevasta saunamökistä kuuluu raavaiden miesten laulua, kun rockyhtye Kotiteollisuus äänittää versiotaan Jaakko Tepon klassikkokappaleesta Jälkitauti.
Koska kiire meinasi tehdä tepposet, nauhoitukset piti tehdä studion sijaan keikkamatkalla kauniiin järvimaiseman äärellä. Mutta mikäs siinä.
”Tää alkais olla tässä. Mutta otetaan vielä yksi otto”, äänittäjänä häärivä Timo Virtanen ohjastaa. Ja taas laulu raikaa: ”Oli pöövässä marjamehua ja votkoo. Oli suolaa, lahnoo ja sian potkoo… Ai jai jai jaa”
Tepon vuonna 1980 levyttämä Jälkitauti kertoo ryyppyillan ja karmaisevan krapulapäivän tapahtumista. Tekstin kuvasto passaa hyvin Kotiteollisuudelle, rankan juhlinnan taitajalle.
”Työttömän laulun versioimisesta haaveilin myös. Sen olisin osannut vetää paremmin, koska osasin sanat ulkoa jo lapsena. Mutta tämä oli heti toisena vaihtoehtona”, tuumii yhtyeen biisinikkari Jouni Hynynen.
Suomirockin eturintamassa jo vuosikausia vaikuttanut Kotiteollisuus otti mielellään osaa Jaakko Tepon tribuutille. Hynynen piti projektia opettavaisena.
”Se muistutti minua siitä, miten vaikeaa on laulaa toisten tekstejä. Piti jättää sanoja välistä, editoida biisiä vähän enemmän miun suulle sopivaksi. Lopputulos lienee toimiva. Mutta jos joku on toista mieltä, niin olkoon miun puolesta.”
39-vuotias lappeenrantalaisrokkari muistaa hyvin hetken, jolloin hän kuuli ensi kertaa Jaakko Teppoa. Se tapahtui 80-luvun alkupuolella perheen yhteisellä autoretkellä.
”Siihen aikaan isi päätti, mitä kasetteja automankasta kuunneltiin. Sieltä tuli aika paljon huttua, mutta onneksi myös jokunen helmi. Yksi ehdoton oli Jaakko Teppo. Se iski välittömästi nuoren pojan tajuntaan. Mie vain hämmästelin Ruikonperän Multakurkku -kasetin kantta. Musiikki tuntui todella hyvältä, ja siitä lähtien olen aika ajoin palannut Jaakko Tepon tuotantoon”, Hynynen kertoo.
Hynysellä ja Tepolla on yhtäläisyyksiä. Molempien sukujuuret löytyvät Iisalmesta, Savon perukoilta. Hynysen myös kokee, että molempien teksteistä löytyy samankaltaista surkuhupaista huumoria.
”Minun tekstejäni ei huumorina voi pitää, ainakaan näin perinteisessä mielessä, mutta lähtökohdat ovat monesti samat. Irvailua suomalaisuudelle hyvässä hengessä. Myö molemmat vittuillaan rakkaudella.”
Hynynen arvostaa Jaakko Tepon omaperäistä ja itsepäistä taitelijapersonaa sekä hänen riimiensä ja tarinoidensa nerokkuutta.
”Hän on hyvin suomalainen. Tai savolainen oikeastaan. Nehän eivät ole sama asia, mutta arvostettavia molemmat”, Hynynen maalailee.
Jaakko Tepon tribuuttilevy ilmestyi 16.9.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
