Suomi tarvitsee uuden aluevision
Väestökehitystiedot ja ennusteet ovat rankkaa luettavaa. Sodanjälkeen rakennetun hyvinvointi- Suomen rakenteet alkavat olla kuoleman kielissä.
Kehitys koskee yhä selvemmin hajautetun hyvinvointivaltion perusrakenteita kuntia, maakuntia, niiden keskuksia ja palveluja.
Haja-asutusalueilla asuvien määrä on laskenut 2010-luvulle tultaessa alle puoleen siitä mitä se oli vuonna 1960. Myös taajamien lukumäärä on vähentynyt selvästi vuodesta 1960, jolloin taajamia oli yli 1 100. Sen jälkeen monet pienet taajamat ovat joko lakanneet olemasta taajamia tai kasvaneet yhteen viereisten, suurempien taajamien kanssa. 2000-luvulla taajamien määrä on pysynyt suunnilleen samalla tasolla hiukan alle 750:ssä.
Esimerkiksi Savon ja Karjalan maakunnissa on nykyisellään kolme yliopistokaupunkia, seitsemän yli 10 000 asukkaan, 13 yli 3 000 asukkaan ja 36 yli 1 000 asukkaan taajamaa. Keskusten valot tuikkivat vielä, mutta väki ikääntyy ja vähenee myös niistä lähes kaikissa. Kehitys heijastuu vääjäämättä palveluihin kuten sote-palveluihin ja kouluverkkoon.
Sote-uudistus paljastaa myös koulun merkityksen, koska se on kunnan ydinasia. Sen ohella kunnan tehtävänä on oikeastaan vain kulttuuri- ja vapaa-aika sekä infran huolto. Onko jo realismia, että vuonna 2040 tai jopa 2030 nykyisissä yli 1 000 asukkaan keskuksissa ei ole ollenkaan koulua? Nykyisissä yli 3 000 asukkaan keskuksissa on vain päiväkoti ja alakoulu, yli 10 000 asukkaan keskuksissa yläkoulu ja ehkä jotain keskiastetta?
Tietoa tulevasta kehityksestä on, mutta rohkeutta ajatella asioita uudella tavalla sekä riittävän selkeä kehityskuva ja -polku tulevasta puuttuvat.
Suomi tarvitsee uuden alueellisen vision, jotta alueilla tiedetään mitä tavoitellaan ja jää aikaa sopeutua kehitykseen. Sote-ratkaisu on hyvä alku, mutta se ei riitä. Suomi muuttuu niin nopeasti, että myös sote uhkaa jäädä lyhytaikaiseksi. Keskustelunavauksille alueiden ja hyvinvointi-Suomen tulevaisuudesta olisi tilausta. Katse kääntyy alueiden, puolueiden, valtiovallan ja median suuntaan.
Valoa tuikkii myös tulevaisuudessa eri puolilla Suomea. Laaja-alainen rajat ylittävä yhteistyö ja erilaiset verkostot, ”laatukehät”, tekevät tuloaan.
Jarmo Vauhkonen
Mikkeli
Aulis Tynkkynen
Loviisa
Suomi muuttuu niin nopeasti, että myös sote uhkaa jäädä lyhytaikaiseksi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
