Tyhjän myyntiä

Kontro

Meistä jokainen on pelannut tulitikuilla peliä, jossa tikut kaadetaan askista pöydälle kasaan ja yritetään sitten ottaa pois yksitellen. Jos saat tikun pois kasasta ilman että kasa liikahtaa, voit jatkaa peliä. Mutta jos yhtä tikkua poistettaessa muutkin liikkuvat, vuoro siirtyy toiselle.

Pahimmassa tapauksessa koko kasa romahtaa. Pieni liikahdus liikuttaa vuoria.

Juuri näin on käynyt maailmantaloudessa. Hienolta näyttänyt kasa alkaa olla enemmän kuin sekaisin.

Ihmiset ovat alkaneet puhua 1930-luvun suuresta lamasta. Sekin alkoi Yhdysvalloista ja kiersi maailman. Jo silloin maapallo oli kutistunut.

Nykyisen talouden ongelma on, että taloustiede ei voi selittää sen käyttäytymistä. Tai sitten se on tieteen ongelma. Taloustiedehän on vitsin mukaan tieteenala, jossa kaksi tiedemiestä voi saada Nobel-palkinnon ratkaistuaan saman ongelman kumpikin täysin eri tavalla.

Totta tämä ei ole. Kyllä taloustiede pystyy ennustamaan paljon ilmiöitä ja tapahtumia. Taloustieteen laskentaoppia kutsutaan ekonometriaksi, joka on ihan puhdasta matematiikkaa.

Mutta kun ennusteet menevät firmoissakin ihan minne sattuu, niin miksei sitten kansakunnan tasolla. Maapallosta nyt puhumattakaan.

Amerikan pankkikriisin juuret ovat tyhjän myynnissä. Eräs aikoinaan pörssissä työskennellyt tuttavani vertasi omaa hommaansa lehtimiehen työhön. ”Minä myyn tyhjää ja sinä kirjoitat roskaa. Kumpikin menee kaupaksi.”

Toteamus ei välttämättä ole väärä. Totuus nimittäin on, että taloudessa on paljon puhdasta henkimaailman juttua. Ihan samoin kuin lehdissäkin.

Tyhjän myynnistä on ollut kysymys myös nykyisessä pankkikriisissä. Amerikassa myönnettiin asunnonostajille ylisuuria lainoja. Kun lainanottajat eivät enää pystyneet maksamaan korkojaan, myönnettiin korkojen maksuun uutta lainaa.

Asuntolainat paketoitiin sitten isommiksi kokonaisuuksiksi ja myytiin markkinoilla eteenpäin. Kun tätä tehtiin riittävän monta kertaa, huonoista lainoista tuli hyviä.

Kun sitten korttitalo alkoi kaatua kasaan, monet hämmästyivät. Isotkin pankit huomasivat tulleensa huijatuiksi. Salkuissa oli pelkkää velkaa vaikka siellä piti olla rahaa.

Tässä vaiheessa astui peliin luottamus, tai sen puute. Pankithan hankkivat rahaa sekä kansalaisilta ja toisilta pankeilta. Kun pankit eivät enää luottaneet toisiinsa, ne eivät uskaltaneet lainata rahaa toisilleen.

Jos pankissa ei ole rahaa, se menee konkurssiin. Moni menikin.

Jos pankki on kuitenkin riittävän iso, sitä ei voida päästää konkurssiin. Iso ruumis keikauttaisi koko veneen nurin. Senpä takia Yhdysvalloista alkoi valtiososialismin uusi aalto. Isot pankit otettiin valtion valvontaan.

Kun Yhdysvaltain valtiolla ei ole rahaa, se lainaa sitä Kiinasta, jolla on maailman suurin valuuttavaranto. Kiinalaisten kommunistien rahoilla siis sosialisoidaan amerikkalaiset pankit. Tätä ei taloustiede eikä politiikan tutkimus osannut ennustaa.

Huippunsa kriisi sai piskuisessa Islannissa, jonka kaikki pankit sosialisoitiin. Islannin valtion laari oli kuitenkin tyhjä sekin. Onneksi apu oli yhtä lähellä kuin lähin puhelin. Islanti lainasi rahat Venäjältä.

Suomessa on tietenkin helppo hymyillä – vielä. Me tunnemme kuitenkin käsikirjoituksen tästä eteenpäin. 1990-luvun lama syntyi täsmälleen samoin kuin tämä nykyinen.

Suomen pankit ovat nyt onneksi vähän paremmassa kunnossa kuin edellisellä kerralla. Mutta jos muualla rysähtää, niin olemmeko me sen kaiken ulkopuolella?

Emme ole. Jos muu Eurooppa ajautuu lamaan eikä osta tuotteitamme, niin mitäs me sitten teemme. Vanhoilla säästöillä ei pitkälle pötkitä.

Taloudenpidossa paras järki olisi edelleen talonpoikaisjärki. Se sanoo esimerkiksi, että ei pidä syödä enemmän kuin tienaa. Tai että siemenviljoja ei pidä syöttää sioille.

Nykyajan pankkiireillekin löytyy tärkeä ohje.

Jos ei ole rahaa, niin ei ole rahaa, vaikka olisi kuinka ison talon poika.

Mieleen tuleekin Kansallispankin entisen pääjohtajan Jaakko Lassilan lausahdus.

”Kyllä pitäisi olla kova jätkä, että saisi tällaisen pankin nurin. Heh, heh.”

Taloudenpidossa paras järki olisi edelleen talonpoikaisjärki. Se sanoo esimerkiksi, että ei pidä syödä enemmän kuin tienaa. Tai että siemenviljoja ei pidä syöttää sioille.