Piispanmunkki on piispanmunkki

Mielipide

2.12.202001:00

Kolumni

Sari Penttinen

Vaikka maailmassa tapahtuu suuria ja synkkiä asioita, pitäisi antaa pienillekin asioille tilaa sykähdyttää. Jokainen Itä-Suomeen erehtynyt ja siellä hieman pitempään viipynyt lienee joutunut käymään keskustelun, jossa mitataan piirakkatietämyksen tasoa.

Oletko syönyt ihan aitoja karjalanpiirakoita, itse rypytettyjä ja voilla voideltuja? Entä tiedätkö mikä on vatruska? Kaiken kruunaa kiistely siitä, nimitetäänkö tietynlaista piirakkaa pyöröksi, pyöröseksi vai kukkoseksi.

Nämä sinänsä mielenkiintoiset piirakkakeskustelut ovat jättäneet pulikoidensa alle koko maata koskevan makeisiin leivonnaisiin liittyvän munkkidebatin.

Vaaleanpunaisella pomadalla kuorrutettuja berliininmunkkeja myydään niin huoltoasemilla kuin kahviloissa kautta maan, paitsi Varsinais-Suomessa. Siellä tiedetään, että berliininmunkin oikea nimi on piispanmunkki.

Ihan totta, piispanmunkki on piispanmunkki.

Viimeksi syyskuussa Kirkko ja kaupunki -lehti kirjoitti tästä rajanvedosta liittyen vaaleanpunaisella sokerikuorrutteella valellun munkin nimeen.

Jos ollaan aivan tarkkoja, alkuperäinen sokerikuorrutteen väritys on ollut valkoinen. Erään tarinan mukaan muuan turkulainen leipuri antoi 1900-luvun alkupuolella kuorrutetulle munkille nimen piispanmunkki. Joku toinen lähde kertoo, että piispanmunkkeja, eli piispiksiä valmistettiin jo 1860-luvulla.

Mutta nimi on tosiaan looginen, eikö totta? Valkoinen kuorrute on vähän kuin piispan liperit, ja kun ollaan arkkipiispan kotikaupungissa, logiikka vain vahvistuu.

Jossain vaiheessa valkoisen rinnalle on tullut myös vaaleanpunainen kuorrute. Munkin sisältä on aina löytynyt vadelmahilloa.

Eri lähteiden mukaan Ruotsissa berlinermunk tunnettiin jo 1840-luvulla. Sinne makea herkku rantautui Saksasta, missä se tunnettiin Berliner Pfannkuchenina. Ja se ei suinkaan muistuttanut piispanmunkkia, vaan saksalaismunkkeja tehtiin tavallisina hillomunkkeina, joskus toki myös sokerikuorrutteisina versioina, joissa päällä on ollut valkoinen sokerikuorrute.

Piispanmunkeille oman Facebook-ryhmän perustanut turkulainen Tiina Pirilä arvelee Aamuset-kaupunkilehdessä vuonna 2017 julkaistussa jutussa, että ehkä jossain vaiheessa kaikkia munkkeja on vain alettu kutsua berliininmunkeiksi. "Mutta sehän on ihan eri asia kuin piispanmunkki."

Munkkien historia on pitkä ja se alkaa 700-luvulla eläneen abbedissa Valburgin nimipäivän juhlimisesta. Sanan munkki alkuperä tulee luostareissa eläneistä ruskeakaapuisista miehistä, jotka rinnastettiin tökerösti upporasvassa pullistuneisiin ja paistettuihin leivonnaisiin. Nimitys on ollut käytössä 1600-luvulta asti.

Ruokakulttuuri yhdistettynä kotiseuturakkauteen ja -ylpeyteen voi johtaa kireisiin tulkintoihin ja tunnelmiin, tai sitten niitä voi helliä pilke silmäkulmassa.

Kannustaisin kertomaan ylpeästi niistä ruokakulttuurin helmistä, erikoisuuksista ja nimistä, jotka liittyvät kotiseutuun. Tietämättömän tenttaaminen tai teilaaminen ruoka- tai kahvipöydässä jonkun piirakan tai pullan nimityksen vuoksi ei lisää tuotteen arvostusta. Kas kun lähes samanlaisia ruokia tai herkkuja saatetaan tehdä eri puolilla Suomea vähän eri nimellä.