Viisumipäätös osui oikeaan kohteeseen

Mielipide|Politiikka

19.8.202215:30

Kolumni

Jouni Kemppainen

Asia nousee vahvasti esille myös runsaan vuoden kuluttua pidettävissä presidentinvaaleissa. Suomen kannalta on äärimmäisen tärkeää, kuka pitää yhteyttä Venäjään, kun se on taas mahdollista. Nato-maallekin suora yhteys itäiseen naapuriin on edelleen tärkeää, vaikka juuri nyt ajatus tuntuu kaukaiselta..

Venäjän hyökkäys Ukrainaan yskii tällä hetkellä pahasti. Sotaväsymys painaa isonkin maan armeijaa. Tiedot kaatuneiden määrästä leviävät väistämättä myös Venäjällä huolimatta valtion sensuurista ja pyrkimyksistä ottaa kuolemalle altistettavat sotilaat maan syrjäisistä kolkista. Lisäksi Venäjän talousongelmat alkavat näkyä yhä useamman tavallisen kansalaisen elämässä.

Rajuin isku venäläiseen sotatodellisuuteen tuli, kun kuvat Krimin niemimaalta pakenevista turisteista levisivät sekä Moskovaan että maailmalle. Presidentti Vladimir Putinin luoma illuusio Krimin koskemattomuudesta Venäjän historiallisena ja luonnollisena osana sai nolon kolauksen.

Ukraina näyttää läntisen avun varassa kykenevän nyt iskemään yhä kauemmas, tarkasti ja tehokkaasti.

Monille venäläisille tämä on yllätys. Samaan aikaan yhä useammat varakkaat venäläiset ovat huomanneet maansa ajautuneen moraaliseen ahdinkoon yrittäessään lomailla lännessä.

Epätoivotuksi vieraaksi ajautuminen ei ole mukavaa kenellekään. Ei myöskään oman maan joutuminen raskaiden sotarikossyytösten kohteeksi.

Ulkomailla matkailu avaakin monen venäläisen silmiä. Kotimaan totuudelle on olemassa vaihtoehto, jolle altistuminen on samaan aikaan sekä tarpeellista että haastavaa.

Myös Suomi on monen muun läntisen maan tavoin pohtinut suhtautumistaan venäläisiin matkailijoihin. Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) johdolla hallitus valmistelee turistiviisumien vähentämistä jopa kymmenesosaan nykyisestä.

Hallitus oli päätöksessään huomattavan yksimielinen. Myös turvallisuuspolitiikkaa johtava presidentti Sauli Niinistö on asian valmistelusta hyvin tietoinen..

Suomen päätös on ryhdikäs ja linjakas. Se antaa signaalin venäläisille siitä, että Suomi ei muun läntisen yhteisön tavoin hyväksy venäläisten hyökkäystä ja raakoja sotatoimia Ukrainassa.

Tekninen toimenpide kohdistuu ennen kaikea venäläisten tapaan viettää vapaa-aikaansa lännessä samaan aikaan, kun heidän kotimaansa käy hyökkäyssotaa naapuriaan vastaan.

Viisuimien määrä vähennetään hallinnollisin toimin, jotka jättävät harkinnan mahdollisuuden Suomelle riippuen tilanteen tulevasta kehityksestä. Myös työ-, opiskelu- ja kiinteistöomaisuuden hallintaan liittyviin matkoihin saa edelleen viisumin entiseen tapaan.

Päätöksellään Suomi noudattaa samaa linjaa kuin Nato-jäsenyyden hakemisessakin. Suomi ei ole näitä päätöksiä halunnut. Ne johtuvat Venäjän ulkopolitiikan muutoksesta, johon Suomi asiallisesti ja harkiten reagoi.

Venäläiset eivät varmasti Suomen viisumipäätöksestä pidä, mutta heille Ukrainan tilanteesta selviäminen vie nyt kaiken huomion. Suomen toimet huomataan, mutta venäläisillekin tärkeää saattaa olla se, ettei Suomi katkaise maiden välisiä yhteyksiä kokonaan.

Aikanaan tämäkin sota päättyy ja dialogille on taas tarpeensä. Täysin avoinna on kenen kanssa ja miten sitä jatketaan.

Asia nousee vahvasti esille myös runsaan vuoden kuluttua pidettävissä presidentinvaaleissa. Suomen kannalta on äärimmäisen tärkeää, kuka pitää yhteyttä Venäjään, kun se on taas mahdollista. Nato-maallekin suora yhteys itäiseen naapuriin on edelleen tärkeää, vaikka juuri nyt ajatus tuntuu kaukaiselta.

Kirjoittaja on MT:n päätoimittaja.

Otsikkoa muokattu klo 16.01 19.8.2022, lisättiin kesken jäänyt lause.