Tuulivoimakritiikin oltava perusteltua

Perussuomalaisten Matti Putkonen tekee karhunpalveluksen tuulivoiman kriittiselle tarkastelulle esittäessään aiheesta täysin perusteettomia väitteitä. Tuulivoimaa on voitava tarkastella kriittisesti, mutta kritiikin on perustuttava tutkittuun tietoon.

Riskien arvioinnin on aina perustuttava riittävän laajaan tutkimusaineistoon. Tuulivoiman haittavaikutuksista tehdään jatkuvasti tutkimusta ympäri maailmaa, Suomessa esimerkiksi THL:ssä.

Tutkimuksen perusteella on asutuksen ympärille määri­telty suojavyöhykkeet, joille tuulivoimaa ei rakenneta. On perusteltua käydä faktapohjaista keskustelua siitä, ovatko nykyiset suojavyöhykkeet riittäviä ihmisten viihtyvyyden kannalta.

Infraääniäkin tutkitaan, mutta mitään huomion­arvoisia terveysvaikutuksia ole havaittu. On kuitenkin selvää, että mikäli väitteet kymmenien kilometrien päässä esiintyvistä tuhoista olisivat tosia, Saksassa tai Tanskassa tuskin olisi enää ketään hengissä.

Infraääniä syntyy myös muusta ihmisen toiminnasta, ennen muuta liikenteestä. Liikenteen melun pitäisi olla tutkimuksen painopisteenä, mikäli infraäänten terveysvaikutuksista ollaan aidosti huolissaan. Lisäksi moni nisäkäslaji kommunikoi nimenomaan infraäänillä, jolloin äänen voimakkuus niiden elimistössä on aivan eri luokkaa kuin kilometrin päästä tai kauempaa kuuluva ääni.

Tuulivoiman aiheuttamista haitoista lepakoille on kuitenkin olemassa tutkimusaineistoa ja ongelmaa tutkitaan edelleen aktiivisesti. Haittoja voidaan vähentää muun muassa pysäyttämällä voimaloita kriittisinä aikoina.

Tuulivoimaa koskevien päätösten on perustuttava tutkittuun tietoon. Jos tutkimus löytää haittoja, ne korjataan. Tämä on paras tapa kunnioittaa myös niitä ihmisiä, joita tuuli­voimaloiden sijoittelu ehkä haittaa.

On hämmentävää, että juuri tämä asia huolestuttaa niitä samoja ihmisiä, jotka vuosi sitten pitivät laivojen rikkipäästöjen terveyshaittoja huuhaana. Toisesta on vahvaa tieteellistä näyttöä, toisesta ei.