Saksan hallituskriisi paljasti sisäpolitiikan kipupisteet

Saksan liittotasavallassa ei ole koskaan nähty vastaavaa tilannetta. Kaksi kuukautta liittopäivä­vaalien jälkeen maassa ei saada edes hallituksen tunnusteluneuvotteluja valmiiksi. Puhumattakaan mahdollisen hallituksen ohjelmakeskustelujen aloittamisesta.

Kaikki tämä maassa, joka aina haluaa näyttäytyä vakauden perikuvana.

Pieni liberaalipuolue FDP teki neljän vuoden tauon jälkeen näyttävän paluun liittopäiville.

FDP etsii nyt vaativaan sävyyn uutta uskottavuutta. Sitä demonstroidakseen marssitti puheenjohtaja Christian Lindner ryhmänsä ulos tunnusteluneuvotteluista.

Tyrmistys oli suuri, koska hallitusväännön kaikkein riitaisimmat osapuolet olivat toisiaan tauotta syyttelevät Baijerin kristillissosiaalinen unioni (CSU) ja Vihreät.

CSU:n kannatus romahti syyskuun liittopäivävaaleissa toiseksi huonoimpiin lukemiin sitten 1949.

Siksi puolueen puheen­johtajan Horst Seehoferin asema horjuu. Hänen on kallistettava puolueen konserva­tiivista linjaa vielä enemmän oikealle. Se tapahtuu vaatimalla pakolaisten maahan pääsyn rajoittamista.

Vihreille sitä vastoin pakolaisten perheiden vapaa yhdistäminen on elintärkeä vaatimus.

Vihreiden neuvotteluja ohjaili taustalla puolueen pää­ideologi Jürgen Trittin. Tämän entisen maolaisen kommu­nistin neuvottelulinja oli liki mahdoton sekoittaa yhteen baijerilaisen, entistäkin enemmän oikealle siirtyneen katolisen konservatismin kanssa. Siksi neuvottelut pitkittyivät.

Saksan hallituskriisi paljastaa myös neljännelle kaudelle pyrkivän liittokansleri Angela Merkelin (CDU) johtamistyylin suuren heikkouden. Merkel on tähän asti johtanut niin kotimaansa hallitusta kuin kansainvälisiä tapaamisia samalla periaatteella: johtaminen ilman johtamista.

Merkelin tyyliin kuuluu koota esiin nousevat käsi­tykset ja punoa niistä yhteinen päämäärä kuin se olisi hänen omansa. Nyt tunnustelut kariutuivat selvän hallitustavoitteen puutteeseen. Kukaan ei asettanut tavoitetta, joten kukaan ei sitä myös saavuttanut.

Saksan sosiaali­demokraatit (SPD) kieltäytyivät heti syyskuun vaalitappion selvittyä osallistumasta uuteen hallitukseen Merkelin johdolla. Nyt paine SPD:n palaamiseksi takaisin hallitukseen on noussut äärimmäisen kovaksi.

SPD:n puheenjohtaja Martin Schulz on toistaiseksi pysynyt tiukkana. Hallitukseen voi löytyä halukkuutta, mutta silloin sen muodostaja ei saa olla Merkel.

Schulz tapaa huomenna torstaina puoluet­overinsa, liitto­presidentti Frank- ­ Walter Steinmeierin. Nähtäväksi jää, saako presidentti Schulzin pään kääntymään. Tuskin.

Saksalla on siis kaksi mahdollisuutta: vähemmistöhallitus tai uusintavaalit. Merkel vastustaa vähemmistöhallitusta, koska se ei edusta hyveistä korkeinta eli vakautta.

Merkel kivahti TV-haastattelussa, että hän ei tee itseään oikeistopopulistisen AfD:n äänistä riippuvaiseksi.

Uusista vaaleista päättää Saksassa liittopresidentti.Toistaiseksi Steinmeier on harannut uusintavaaleja vastaan. Jos niihin kuitenkin päädytään, niin lähin ajankohta olisi suunnilleen ensi maaliskuussa.