Karjanlantaa ei riitä kaikille pelloille ‒ Suomessa on kaskiviljelyn jälkeen käytetty jokainen lantagramma peltokasvien ja puutarhojen ravinnelähteenä

Suomessa kotieläintaloudesta syntyvä karjanlanta (naudan-, sian-, kananlanta) käytetään ja on siis aina käytetty peltojen ja ryytimaiden ravinnelisäykseen.  Kuva: Markku Vuorikari

Tutkija Olli Niskanen kertoi Ylen uutisissa toukokuun puolivälissä, että karjanlannalla voitaisiin korvata "keinolannoitteet". Viestintäoperaatioon saatiin mukaan koko Suomen mediakenttä. Uutisointiin sotkettiin myös virheellistä tietoa biokaasusta ja sen hyödyntämättömyydestä.

Uutisessa annettiin ymmärtää, ettei karjalantaa käytetä peltojen lannoittamiseen täysimääräisesti.

Suomessa on kaskiviljelyn jälkeen, kun peltoviljely on vähitellen kehittynyt, käytetty jokainen karjalantagramma peltokasvien ja puutarhojen ravinnelähteenä.

Niskanen korosti, että karjanlannalla voitaisiin korvata lannoitteet. Ei voida! Karjanlantaa riittää vain osalle pelloista ja lannoitteilla joudutaan kattamaan valtaosa peltoviljelyn kasvusta.

Huomioitavaa on, että viestintätemppu meni täydestä toimittajakuntaan ja suureen yleisöön. Katsojat ja lukijat olivat tyytyväisiä, että ”keinolannoitteista” voidaan luopua.

Huittisissa on käytettävissä paljon lantaa. Se käytetään tarkasti säädösten mukaan peltojen ravinnelisäykseen, jota kasvien kasvu vaatii. Silti tällä tarvitaan merkittävästi teollisia lannoitteita.

Suomessa kotieläintaloudesta syntyvä karjanlanta (naudan-, sian-, kananlanta) käytetään ja on siis aina käytetty peltojen ja ryytimaiden ravinnelisäykseen.

Tutkija Niskanen antoi ymmärtää, että se hukataan jonnekin. Minne maanviljelijät ovat arvokkaan ravinnelähteen piilottaneet? Karjanlantaa ei ole koskaan esimerkiksi viety kaatopaikoille.

Uutisoinnissa arvosteltiin myös, miksi karjanlantaa ei käsitellä biokaasulaitoksissa. Ensinnäkin karjanlanta on biokaasulaitokseen raaka-aineena varsin laihaa energian suhteen.

Eläin on itsessään biokaasulaitos, se ottaa syömästään rehusta (korsirehu, vilja) mahdollisemman tarkasti energian ja ravinteet omaa kasvua ja tuotantoa varten.

Esimerkiksi Saksassa viljellään viherrehua kuten esimerkiksi maissia biokaasulaitosten käyttöön. Näin saadaan prosessit toimimaan ja runsaasti biokaasua.

Biokaasusta puhuvat nykyisin kansanedustajat, joilta puuttuvat alkeellisimmatkin käytännön tiedot.

Jos biokaasutuotanto karjanlannasta olisi liiketoimintana ja sijoituskohteena kannattava, olisi laitoksia Suomessa runsaasti.

Nyt niitä on kourallinen ja niiden kannattavuus on yhteiskuntajätteistä saatavien porttimaksujen varassa.

Jukka Tuori

MMM, agronomi

Huittinen