Ruokaturva on turvallisuuspolitiikkaa

Taloudellisesti itsenäinen maa ei vähästä horjahda. Vakaus ja turvallisuus rakentuvat myös kansakunnan taloudellisesta itsellisyydestä.

Taloudellinen itsellisyys edellyttää terveen julkisen talouden lisäksi riittävää ja järkkymätöntä ruoka- ja energiaomavaraisuutta sekä huoltovarmuutta. Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen on pitänyt tätä teemaa keskeisesti esillä. Vanhanen tarkastelee turvallisuuspolitiikkaa kokonaisvaltaisesti ja on osoittanut siinä erittäin kypsää harkintaa.

Vanhanen on kantanut huolta siitä, että maailmalla nälkää näkevien määrä on kääntynyt kasvuun. Lisäksi ilmastonmuutokset aiheuttavat jopa suurempia muuttoaaltoja kuin, mitä olemme viime vuosina nähneet pakolaiskriisin yhteydessä.

Vanhanen on todennut, että Suomessa yhä useamman maatalouskoneen on käytävä kotimaisella polttoaineella ja ravinneomavaraisuuden edistämiseksi tarvitsemme toimivat kotimaiset kierrätysravinnemarkkinat.

Hän on muistuttanut siitä, että Suomi on ollut kohtalokkaissa tilanteissa, joissa maatamme on kiristetty ruuansaannilla. Tämänkään vuoksi ruuantuotannon omavaraisuutta ei ole missään nimessä syytä vähätellä.

Täällä pohjolassa ruuan tuotantokustannukset ovat korkeat. Siksi emme maailmanmarkkinoilla kilpaile hinnalla, vaan suomalaisten tuotteiden laadulla ja puhtaudella, jotka kiinnostavat maksukykyisiä kuluttajia esimerkiksi Aasian markkinoilla.

Kannattavaa kasvua on löydettävissä merien takaa, kunhan löydämme oikeat markkinat ja kehitämme tuotteemme kohdemarkkinoille sopivaksi.

Ruuantuotannon kannattavuuden parantaminen ja elintarvikeviennin kauppataseen kääntäminen kasvuun ovat Suomen hallitukselle tärkeitä tavoitteita. Tämän saavuttamiseksi vientilupien käsittelyä Elintarviketurvallisuusvirastossa on nopeutettu henkilöresursseja vahvistamalla.

Uusia vientimarkkinoita onkin avautunut. Esimerkiksi siipikarjanlihaa voi nyt viedä Japaniin ja naudanlihaa sekä kananmunia Hongkongiin.

Puhtaan energian käytössä ja energiaomavaraisuudessa on pysyttävä kunnianhimoisena. Tällä vaalikaudella fossiilista tuontienergiaa on korvattu kotimaisilla, puhtailla ja uusiutuvilla energiamuodoilla. Ministeri Tiilikainen selvittää parhaillaan, voisiko kivihiilestä luopumista aikaistaa viidellä vuodella, kun aiemmin asetettu tavoite on vuosi 2030.

Suomi tarvitsee yhteistyötä rakentavia politiikkoja. Matti Vanhasen työtä läheltä seuranneena voin todeta, että hän on sitä. Hänelle on erityisen tärkeää koko maan eheys, siltojen rakentaminen eri ryhmien välille.

Ydintehtäviensä lisäksi presidentti voi toimia suomalaisia yhdistävänä arvojohtajana. Keskeltä tulevana, kaikkia suomalaisia yhdistävänä voimana Vanhasella tehtävä olisi luonteva.

Samalla Matti Vanhanen täyttää kirkkaasti presidentin pätevyysvaatimukset. Hän on toiminut seitsemän vuotta pääministerinä. Hän on eräs aikamme kokeneimmista ulkopolitiikan käytännön johtamiseen osallistuneista.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa Vanhanen edustaa vakaata linjaa. Sen kulmakiviä ovat sotilaallinen liittoutumattomuus, uskottava, yleiseen asevelvollisuuteen nojaava kansallinen puolustus, hyvien suhteiden ylläpito naapurimaihin, aktiivisuus EU:n puolustusyhteistyön kehittämisessä, toimivat kumppanuussuhteet Naton kanssa ja yhteistyön syventäminen Ruotsin kanssa. Vanhasen linjaan kuuluvat myös vahva panostus rauhanturvatyöhön ja kriisinratkaisutoimintaan.

Vain yhtenäisenä ja yhdessä selviydymme kaikesta siitä, mitä maailma eteemme tulevaisuudessa tuo.