Maataloustuottajat kestävät kyllä kuunnelmakohun, mutta sietääkö Yle enää itse omia ohjelmiaan?
Samaan aikaan, kun Yle UMK-spektaakkelillaan yhdisti suomalaisia, pienellä kuunnelmatuotannollaan se on onnistunut nostamaan maaseudun ihmisten kiukun. Ei kannattaisi. Maaseudun elämänmuotoa ja elinkeinoja on syytä arvostaa, erityisesti yhteisessä Ylessä.
Ylen Maitotyttö-kuunnelman saama kritiikki on ollut poikkeuksellisen rajua. Kuva: Carolina Husu, kuvakaappaus: Yle Areena, koonnut: Aatu JaakkolaJoskus kuunnelma on enemmän kuin pelkkä ohjelma. Ylen kolmiosainen audiodraama Maitotyttö käsitteli maataloutta tavalla, joka kuohuttaa monia maataloustuottajia ja muita ruokaketjua läheltä seuraavia poikkeuksellisella tavalla.
Tuohtumuksen juontuu ohjelman lupauksesta kertoa tositarinoihin perustuva sensuroimaton totuus eläintuotannosta.
Totuus on kuitenkin kaukana siitä arjesta, jota maataloustuottajat itse näkevät. Some-keskusteluissa ohjelma sai osakseen ankaraa kritiikkiä ja jopa raivoa.
”Käsikirjoittajalla on oltava todellista syvää inhoa maataloutta kohtaan”, kiteytti viljantuottaja Lauri Ojala elinkeinonsa tunnot asiasta (MT 5.2.).
Myös Ilta Sanomien päätoimittaja Ulla Appelsin arvosteli Ylen ohjelmaa vaikuttavassa kolumnissaan ruuantuottajia demonisoivaksi (IS 3.2.).
Tunnekuohu on todennäköisesti myös ohjelman tekijöiden tarkoitus. Sen avulla draama saa julkisuutta ja lisää kuuntelijoita.
Maaseudulla asuvat ovatkin kaupunkilaisia tyytymättömämpiä Ylen ohjelmiin.
On toki selvää, että kaikkia ammattiryhmiä poliitikoista poliiseihin ja vaikkapa päätoimittajiin voi kritisoida. Virheettömiä ihmisiä on jokaisessa ammattiryhmissä harvassa.
Maataloustuottajien ammattiylpeys ja vastuullisuus ovat myös sen verran kohdallaan, että tämä kohu ei heitä horjuta.
Sen sijaan Ylen osalta asiasta kannattaa olla huolissaan. Kannattaako tällaisella ohjelmalla ottaa nyt taas kerran kansaa kahteen leiriin jakava rooli?
Vasta tehtävässään aloittanut draamatuotannoista vastaava Ylen johtaja Johanna Törn-Mangs toki korostaa draaman fiktiivistä perusluonnetta, mutta myöntää myös tekijöiden väitteet nimettömiin lähteisiin perustuvista faktoista.
Ohjelman tekijät eivät kiistäkään tarkoitustaan kyseenalaistaa suomalaista eläintuotantoa.
Käsikirjoittaja Laura Gustafsson kiistää Yle Uutisten tekemässä jatkojutussa olevansa maatalousvihamielinen. Maatalouden vihaajat löytyvät hänen mukaansa alan etujärjestöstä MTK:sta.
Etujärjestöltä Yle Uutiset ei syytöksiin sitten enää kommenttia viitsitty hakea.
Tämä heijastaa asennetta, joka on ollut Ylen ongelmana viime vuodet. Lukuisissa Maaseudun Tulevaisuuden tekemissä mielipidemittauksissa maaseudulla asuvat ovatkin kaupunkilaisia tyytymättömämpiä Ylen ohjelmiin.
Maaseudulla eletään hyvää elämää ja tehdään arvokasta työtä koko maan hyväksi.
Kohun nostattanut draama koetaan taas Ylen asenteeksi, jossa maaseudun elinkeinoja ja koko elämänmuotoa vähätellään ja ylenkatsotaan.
Erityisesti Ylen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila on havainnut tämän riskin ja yrittänyt myös toimia niin, ettei valtion mediayhtiö jakaisi suomalaisia kahteen leiriin tavalla, joka muun muassa Yhdysvalloissa on aiheuttanut tuhoisia seurauksia.
Kun Ylä-Anttilan toimikausi nyt lähenee loppuaan, koko Suomen arvostaminen olisi taas nostettava yhtiössä näkyvästi esiin.
Maaseudulla eletään hyvää elämää ja tehdään arvokasta työtä koko maan hyväksi. Tämä olisi hyvä Ylessä havaita, ihan ohjelmiin asti.
Kolumnin kirjoittaja on MT:n päätoimittaja.Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
