Matematiikasta oivaltamisen ja onnistumisen iloa

Perusopetusta nyt uudistettaessa luodaan suuntaviivat nuortemme sekä koko Suomen hyvälle tulevaisuudelle.

Lapset ja nuoret tarvitsevat monipuolisen yleissivistyksen, johon kuuluu tärkeänä osana myös laaja matemaattis-luonnontieteellinen ja teknologinen (luma) sivistys päätöksenteon pohjana sekä yhteiskunnassa että kuluttajana.

He tarvitsevat oivaltamisen ja onnistumisen iloa, jota mielekäs matematiikan sekä luonnontieteiden opetus pystyisi parhaimmillaan tuomaan. Taitavat ja innostavat opettajat ovat siinä avainasemassa.

Suomalaisten peruskoululaisten matemaattis-luonnontieteellinen yleissivistys on maailman kärkeä, mutta kiinnostus aineiden opiskelua kohtaan on huolestuttavasti laskenut. Liian harva oppilas valitsee jatkossa niiden opiskelun, huolimatta näiden suuresta merkityksestä Suomelle.

Keskeisiä kysymyksiä ovat: miten turvaamme kaikkien nuorten sekä tyttöjen ja poikien mahdollisuudet osallistua luovan, kriittisen ja tieteellisen ajattelun kautta yhteiskunnalliseen toimintaan ja työelämään sekä riittääkö Suomessa tarpeeksi tulevaisuudessa matematiikan ja luonnontieteiden osaajia eri aloille.

Perusopetuksen uudistuksessa tulisi huomioida seuraavat asiat:

1) Matematiikan tuntimäärien lisääminen ja matematiikan osaamisen vahvistaminen lapsen ensimmäisistä koululuokista lähtien läpi peruskoulun.

Matematiikan taidot ovat tärkeitä perustaitoja lukutaidon rinnalla.

Matematiikan osaamista sekä soveltamista tarvitsevat kaikki alat. Sen opetuksessa tulisi pysty eriyttävän mielekkään opetuksen avulla huomioimaan entistä paremmin sekä syrjäytymisvaarassa olevat että lahjakkaat lapset ja nuoret.

Mielekkäällä opetuksella on keskeinen rooli myös lapsen ja nuoren loogisen ajattelun ja päättelykyvyn kehittäjänä.

Matematiikan yhteinen tuntimäärä Suomessa on suhteellisesti ja absoluuttisesti pienempi kuin muissa OECD-maissa. Myös tutkimusten mukaan oppilaiden matematiikan osaamisen taso on heikentynyt.

2) Kokeellisen tutkivan opiskelun vahvistaminen lapsen ensimmäisistä vuosiluokista lähtien läpi perusopetuksen luonnontieteiden tuntimääriä lisäämällä. Tutkimisen taidot ovat luku- ja laskutaidon lisäksi tärkeitä perustaitoja.

Kokeellinen tutkiva opetus tukee muun muassa ajattelun, käden taitojen, kekseliäisyyden ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä sekä parantaa motivaatiota ja koulussa viihtymistä.

Jos kokeellista opetusta vähennetään,erityisesti perusluonnontieteiden, kemian ja fysiikan, jatko-opintoihin hakeutuminen vähenee.

3)Tieto- ja viestintätekniikan sekä teknologian osaamisen vahvistaminen.

Suomalaisten lasten ja nuorten tieto- ja viestintätekniikan osaamistaso on kaukana OECD:n kärkimaista. Neuvottelukunta pitää tärkeänä tietotekniikan saamista oppiaineeksi, koska vain näin menetellen varmistetaan perustaidot kaikille sekä mahdollistetaan opetuksen eriyttäminen. Sen osaamisella on suuri merkitys kaikissa oppiaineissa.

Myös kekseliäisyyteen, luovuuteen, ongelmanratkaisuun ja opittujen tietojen ja taitojen soveltamiseen kannustavaa teknologiakasvatusta tarvitaan lisää ja yhteistyötä oppiaineiden välillä.

Perusopetuksessamme tulee panostaa tasa-arvoisesti ja määrätietoisesti kaikkien peruskoululaisten mielekkääseen matematiikan, tieto- ja viestintätekniikan sekä luonnontieteiden opettamiseen.